Lapualla ei haluta leikata nurmikkoa enää ”komian tähren”, vaan tehdään konkreettisia toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Lapuan kaupungin kaupunkiniittyohjelma 2023–2030 -hankkeessa kartoitetaan kaikki nurmialueet sekä muut niityiksi sopivat alueet keskustaajaman alueella ja mietitään, missä on järkevää olla leikattavaa nurmikkoa ja missä olisi tilaa antaa luonnon vallata alaa ja vähentää leikkauskertoja.
Tällä hetkellä Lapuan kaupungin viheralueista noin 50 hehtaaria on avoimia viheralueita eli niittyjä ja niiden määrää on tarkoitus lisätä. Niityllä ei tarkoiteta tässä yhteydessä pelkästään kukkapeltoja ja päivänkakkaroita, vaan myös heinäpeltoja. Myös kaupungin ylläpitämät maisemanhoitolaitumet luetaan niittyalueisiin.
Luonnonmukaisuus on ollut nouseva trendi viheralueiden hoidossa koko 2000-luvun. Lähes kaikki kaupungit ovat heränneet ajatukseen, ettei vanhanaikainen alueiden hoito ei ole enää kestävää. Ei rahallisesti, muttei myöskään luonnon kannalta.
Lapualla myös asukkaat ovat alkaneet vaatia toimia luonnon hyväksi. Ei voida ajatella, että työn tekee ”joku muu”.
– Perinteisesti nurmikkoa on ollut ”komian tähren” paljon alueilla, joissa ei koskaan kukaan edes kävele. Pikkuhiljaa on alettu ymmärtämään, ettei vihreä asvaltti olekaan ehkä se paras vaihtoehto. Suomen Luonnonsuojeluliittokin valitsi vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon, Lapuan kaupungin kausityönjohtaja Maria Kylmäluoma sanoo.
Maailmanlaajuisesti puhutaan luontokadosta, ilmastonmuutoksesta, rakennetun ympäristön köyhtymisestä ja siitä miten luonto on ahtaalla.
– Jos ei ole kukkia, ei ole pölyttäjille ruokaa. Ja taas jos pölyttäjiä ei ole, ei tule satoa eikä ole linnuille ruokaa. Tähän huutoon me haluamme vastata Viheraluepalveluissa, Kylmäluoma jatkaa.
Kaupunkiniittyohjelma noudattaa Lapuan kaupungin Kestävän kehityksen ohjelman 2021–2030 tavoitteita, joihin on kirjattu niittyalueiden lisääminen. Kaupunkiniittyohjelman laatimisen tavoitteena on avoimien viheralueiden rakentamisen ja hoidon johdonmukainen suunnittelu sekä kehittäminen. Hanke on saanut Aisapari ry:n myöntämää EU:n maaseuturahoitusta.
Kirjoittanut: Maria Kylmäluoma, Lapuan kaupunki
Vaikuttavuutta ja viisasta kehittämistä
Leader Aisapari on julkaissut kolme vaikuttavuusraporttia kauden 2014-2022 hanketoiminnan tuloksista. Selvityksen kohteena ovat olleet yritystuet, yleishyödylliset investoinnit ja kylien hyväksi rahoitetut hankkeet. Lisäksi on tuotettu 20-osainen videohaastattelusarja. Yritykset ovat tärkeä yhteiskunnan perusta. Ne luovat uutta toimintaa, tarjoavat työtä ja takaavat yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Yritykset kustantavat suoraan ja välillisesti suurimman osan julkisista palveluista: noin 80 % julkisen
Lapualaiset hakivat kylähankkeen malleja Suinulasta
Suinulan kylähankkeen saavutukset ja Hallin asuinmahdollisuuksien markkinointi kiinnostavat kyläaktiiveja kaikkialla Suomessa. Keski-Suomen vuoden kylä 2022 ja seuraavana vuonna saatu valtakunnallinen Suomen kylien kunniamaininta olivat jälleen keskustelujen kohteena perjantaina 25. huhtikuuta. Suinula sai tällä kertaa vierailta Lapualta. Lapualta länteen lähtevän valtatie 66:n suunnalta löytyvät Lakaluoma, Tiistenjoki ja Ylikylä -nimiset kylät. Tiistenjoki on suomalaisille musiikinystäville tuttu Jussi
Vuoden eteläpohjalainen kylä järjestää kalamarkkinat
Palkintoa olivat vastaanottamassa vas. Anne Ilomäki, Raili Tamminen, Samuli Metsäpelto, Hannu Särkinen, Reijo Tamminen ja Heikki Salmela. Vimpelin Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti-Viitaniemi -alueen kyläyhdistys on ollut jo vuosien ajan rohkea ja innokas hanketoteuttaja. Suurin yksittäinen projekti on ollut kylätalon toteuttaminen vuosina 2019-2020. Vimpeliläinen käsitys kylätalosta on hirsirunkoinen yli 400-neliöinen entinen tanssilava, joka siirrettiin Vimpeliin Lakeaharjun rinteeseen 90 kilometrin
Aisapari palkitsi intoilijat
Vuoden Intoilija 2025 -huomionosoituksen vastaanotti Asko Peltola (oik.). Lappajärven Länsirannan kyläyhdistys palkittiin Vuoden 2025 intoilusta. Huomionosoituksen vastaanottivat kyläyhdistyksen edustajat Maarit Ahola (vas.), Aulis Koivunen ja Paavo Sadeharju. Aktiivinen yhdistystoimija Asko Peltola Alahärmästä on valittu vuoden 2025 Intoilijaksi. Vuoden 2025 Intoilu-huomionosoitus myönnettiin Lappajärven Länsirannan kyläyhdistys ry:lle. Huomionositukset luovutettiin Aisaparin vuosikokouksessa Karvalan Nuorisoseuralla 23. huhtikuuta. Asko Peltola
Virtaa kalastukseen Aisaparin alueella
Aisaparin esiselvityshanke VIKKAA selvittää loppuvuoden aikana Aisaparin alueen kalastuselinkeinon kehittämisen tilannetta. Erityisesti Lappajärven alue on kaupallisen kalastuksen kannalta mielenkiintoinen alue. Virkistys- ja vapaa-ajankalastuksen osalta taas selvitetään, millainen vaikutus kalastuksella on alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimatekijöihin. Hankkeessa myös selvitetään, millaisia investointeja alueella kaivataan ja onko kalastajilla kiinnostusta elinkeinon kehittämiseen ja mitä toimia alueelle toivotaan. Tavoitteena on koota
Luonto- ja kulttuurikohteet kutsuvat
Kraatterijärven erikoislaatuinen historia, Kauhavan ja Lapuan laajat peltolakeudet sekä Suomenselän monimuotoiset maastot tarjoavat unohtumattomia luontoelämyksiä kaikenikäisille seikkailijoille. Kulttuurimatkailusta kiinnostuneille Aisaparin alueella on tarjolla monia mielenkiintoisia kohteita tai reittiehdotuksia esimerkiksi ”Nelimarkan maisemiin”, ”Häjyjen Härmänmaalle” tai ”Ripakopallinen risainia”. Paras matkaoppaasi on puhelimessasi, kun lataat maksuttoman Outdooractive-sovelluksen. Outdooractive-sovelluksen sähköisiltä karttapohjilta käyttäjä saa tietoa reitistä ja alueen kohteista valokuvien,