Kauhavan kylät
Kauhava – tänne mahtuu kaikki
Alahärmän Härmänkylä
Härmänkylä sijaitsee Alahärmän kuntakeskuksessa ja sen alueeseen kuuluvat Piri, Porre, Kankaanpää, Mylläri, Kirkonkylä, Kunnari, Ojanperä ja Nukala.
Alueella sijaitsevat Alahärmän kirkko, seurakuntakoti, palvelukeskus ja terveyskeskus. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Härmäläistä perinnettä vaalivat Alahärmän kotiseutumuseo ja Häjyylyperinteen keskus.
Alahärmän Härmänkylän Nuorisoseura ry:n seurantalo Onnela ja Onnelan Kesäteatteri sijaitsevat alueella. Nuorisoseura on toiminut vuodesta 1917. Samoin Onnela on satavuotias vuonna 2017. Taloa on uudistettu laajasti ja remontoinnit on toteutettu hankkeina.
Onnelan Kesäteatteri on sijainnut nykyisellä paikallaan vuonna 2017 40 vuotta. Kesäteatteritoiminta aloitettiin ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla. yli 40 vuotta sitten.
Ekola
Ekolan kylä sijaitsee Alahärmässä ja siihen kuuluvat Karkauksen, Björkholman, Sahan, Kennethin, Ekolan ja Holman kylät. Matkaa Alahärmän keskustaan on 12 kilometriä.
Ekolan kyläseura ry on perustettu vuonna 1950. Ekolan kylätalo toimii vuokratiloissa entisessä perunatehtaassa. Istumapaikkoja on 40-50 hengelle ja astiasto 70 hengelle.
Maatalous näkyy myös toiminnassa, seura vuokraa maatalouskoneita, mm lietekärryt, klapikone, salaojamyyrä ja betonisekoitin löytyvät vuonna 1999 valmistuneesta seuran konehallista.
Luontokohteita ovat Katiskan laavu ja Luomankankaan uimaranta. Todennäköisesti jääkauden aikana syntynyt valtavista kivistä muodostunut lohkareikko Kirkkopakka sijaitsee myös kylässä. Nimensä mukaan paikka on luultavasti ollut käräjäpaikka tai salainen hartauspaikka. Vuonna 1916 Kirkkopakalla on pidetty paikallisten jääkärivärvärien salainen kokous. Samuli Paulaharju kertoo Kirkkopakasta kirjassaan Härmän aukeilta.
Fräntilä
Fräntilän kylä sijaitsee Kortesjärven keskustasta luoteeseen. Kylän alueeseen kuuluvat Fräntilä, Mirkunmäki ja Mantela.
Kylän asutus on levittäytynyt Välimäen, Siltamäen ja Korkeamäen ympärille. Välimäellä on Erkinheimon taloryhmä. Komeat kaksifooninkiset talot sekä kivinavetat ovat suojeltu kohde.
Purmonjoki kulkee Fräntilän halki kohti Pohjanlahtea. Joen yli menevällä Fräntilän sillalla pidettiin ennen siltatansseja. Häjyjen aikaan siltatansseissa oli myös tappeluita. Helluntaina 1889 Luomansuun Antti iski puukolla Malmin Jukan kuoliaaksi. Muistitiedossa tapaus on säilynyt siitä tehdyn laulun ansiosta.
Värväri Nestori Fränti, myöhemmin Erkki Erkinheimo, (3.11.1882 – 1.2.1952) oli järviseudun keskeisin värväri ja hänen talonsa toimi etappitalona 1915-1916.
Fräntilän Saha ja Mylly Oy perustettiin 1920-luvulla, tuli tuhosi rakennuksen 1928, mutta se rakennettiin nopeasti uudelleen. Vehnämyllyn toiminta alkoi 1936. Tuli tuhosi rakennukset jälleen 1969, jonka jälleen tontille rakennettiin vain varastorakennus, sillä sahan ja myllyn toiminta ei ollut enää kannattavaa.
Fräntilässä on edelleen oma postinumero; 62430 Peltotupa. Aikoinaan Voltista kannettu posti jätettiin Peltolan taloon, josta kyläiset sen hakivat. Kun postipysäkistä muodostui virallinen pysähdyspaikka, tuli postin nimeksi Peltolan talosta johdettu Peltotupa.
Fräntilän koulurakennus rakennettiin 1935 Siltamäelle. Koulunpito loppui 1984. Kunta myi koulurakennuksen 1980-luvun loppupuolella Kristilliselle alkoholisti- ja narkomaanityö ry:lle eli KAN ry:lle. Tontille on myöhemmin rakennettu myös useita paritaloja KAN-hoitokodin tarpeisiin.
Fräntilän kylä on tunnettu karjatalouskylänä ja hyvänä viljelyalueena.
Kylässä on hyvä elää ja olla, väljää asua ja kaikilla on oma rauha.
Kylässä harjoitetaan maataloutta, viljan- ja marjanviljelyä. Kylässä on myös yritystoimintaa ja osa työikäisestä väestöstä käy töissä kylän ulkopuolella.
Kylässä on ekopiste. Kylässä palveluita on saatavissa LVI-alan yritykseltä, kirjanpitoalan yritykseltä ja marjatilalta. Palveluja kylässä tarjoaa myös KAN-koti.
Hakola
Hakolan on aktiivinen kyläalue Alahärmän ja Ylihärmän välissä.
Kylän alueeseen kuuluvat Hakola, Kangasto, Lehtimäki ja Kauppi. Kyläyhdistyksenä on Hakolan kyläseura ry.
Hakolan kylällä on oma logo; ympyrän sisällä talo ja kehällä teksti Hakolan kyläseura.
Kylän viihtyisyyteen on panostettu kunnostamalla Jussilan montun uimapaikka. Hakolan kylä sijaitsee Lapuanjokivarressa. Kylän Haapajärvi on aikoinaan kuivatettu. Viljapeltojen lisäksi alueella on nyt myös kosteikko. Lapuanjoki ylitettiin aikoinaan färillä eli lautalla. Rautatien raidepisto Ylihärmään kulki aikoinaan kylän kautta. Rautatietä ei enää ole, mutta Lapuanjoen ylittävästä Laiturin sillasta pääsee yli polkupyörällä.
Hakolan kylä tuhoutui tulipalossa helluntaina 1917, Tuomaan tupaa lukuunottamatta. Palo sai alkunsa lasten tulitikkuleikistä.
Aikoinaan matkustavaiset yöpyivät Haapakrouvissa. Talo on ollut myös Pohjalaisia -elokuvan kuvauspaikkaan vuonna 1936. Rakennus on yksityisomistuksessa.
Kaupin perunavarastolla on ollut merkittävää toimintaa toisen maailmansodan aikana, saksalaiset rakensivat perunavaraston vuonna 1941. Tuolloin se oli ehkä koko Euroopan suurin, sisään on mahtunut viisi junavaunua ja veturi. Perunavarastolla työskenteli muun muassa venäläisiä sotavankeja. Sodan jälkeen rakennus purettiin ja läheisyyteen rakennettiin 1959 Osuusliike Elannon suuri perunavarasto.
Kirkonrakentaja Antti Hakola (1704-1778) oli syntyisin kylästä. Pakinoitsija Härmän Akka – Linnea Ikola on asunut kylässä.
Kangaston alueelle valmistu 1933 Härmän sairaala, jonka nimi vuoteen 1973 saakka oli Härmän parantola. Nykysisin rakennus on Härmän palvelukeskus.
Kylä on tunnettu nimenomaan sairaalan alueesta.
Parasta kylässä on oma koulu ja päiväkoti sekä kylän hyvä sijainti. Lähialueella on myös työpaikkoja.
Kylässä harjoitetaan maanviljelystä ja turkistarhausta. Kylässä on yrittäjyyttä ja työikäisestä väestöstä osa käy töissä kylän ulkopuolelle.
Kylässä on ekopiste, koulu, päiväkoti, kirjastoauton pysähdyspaikka, takseja, kampaaja, terapiapalveluja, hieroja, koneurakointia, sähköasentaja, ikäihmisten palvelukoti ja hoivapalveluita, suurkeittiö, postin jakelupiste sekä hotelli.
Googlekartta
Kyläkortti (pdf)Hilli
Hillin kylä sijaitsee Alahärmässä, Lapuanjoen itäpuolella, radan takana.
Kylän alueeseen kuuluvat Hilli ja Kumpula.
Kyläyhdistyksenä toimii Hillin kyläseura.
Hillissä on ollut aikoinaan lappalaisasutusta, joka näkyy muun muassa paikannimissä, kuten Kalmookangas ja Kalmoolakso.
Hillin kautta on kulkenut vanha tieyhteys Uudestakaarlebyystä Ruovedelle. Kortesjärveltä on kuljettu Hillin kylän kautta sanankuuloon Alahärmän kirkkoon. 1600-luvulla verotietojen mukaan Hillissä oli yksi verotettava talo.
Rautatien liikennepaikka Härmästä tuli 1886 ja 1888 Härmä koroteettiin asemaksi. Junat pysähtyivät Hillin kylässä olevalla asemalla vuoteen 2006 saakka. Pitkän tauon jälkeen, kesästä 2017 alkaen, kolme junavuoroa pohjoisesta ja kolme etelästä tulevaa henkilöliikenteen vuoroa pysähtyvät kesäkaudella Härmässä. Junien pysähtyminen sai alkunsa matkailuyrittäjien tarpeesta. Härmän asema on myös tärkeä puutavaraliikenteen lastauspaikka.
Kallion talosta lohkottu Hilli uusi asuntoalue otettiin käyttöön 1980-luvulla. Alueelle on rakentunut jo lähes 30 asuinrakennusta ja vapailla tonteilla on edelleen kysyntää.
Hillin kylä valittiin Vuoden Häjyylykyläksi vuonna 2016.
Kylä on tunnettu luonnonläheisenä paikkana sekä myös Härmän asemasta.
Parasta Hillissä on asuinaluetta ympäröivä luonto, jossa lapset mielellään leikkivät ja seikkailevat.
Kylässä on maanviljelystä ja yrittäjyyttä. Kylän työikäinen väestö käy pääosin töissä kylän ulkopuolella.
Palveluita kylässä tarjoavat koneurakoitsijat- ja korjaamot, rakennuspalveluyrittäjä, hieroja, metallialan yrittäjä, kampaaja, yksityinen päiväkoti, polttopuuyrittäjä, kuljetusalan yrittäjä, musiikkialan yrittäjä ja rautatieasema. Lisäksi kylässä asuu useita yrittäjiä, joilla on yritystoimintaa muualla kuin kylän alueella.
Hirvijoki
Hirvijoki on yhteisöllinen kylä Kauhavan itäosassa Hirvijoen varrella. Kylällä toimii Kauhavan Hirvijoen Nuorisoseura ry ja Kauhavan Hirvijoen kyläseura ry. Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlia vietettiin 2015, Kyläseura perustettiin 1979.
Nuorisoseurantalo on valmistunut 1952 ja sitä on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi lattia uusittiin.. Seuralla on kokoontunut raamattupiiri 30 vuotta ja naisten jumppapiiri 25 vuotta. Kauhavan Hirvijoen maamiesseuran ´naisosasto perustettiin 1930 ja maatalousnaiset toimivat edelleen aktiivisesti. Suuri vuosittainen tapahtuma on Pohjalainen ilta Kauhavan abiturienteille ja opettajille helmikuussa. Talossa on istumapaikkoja 120 hengelle ja astiasto yli sadalle hengelle.
Kylän miehet kertovat tunnuslauseekseen: ”Jos yksi mies on Hirvijoelta, saa olla lammashaallinen muita.” Kylässä on parasta rauhallinen maalaiselämä, mukavat ihmiset, kyläyhteisö ja luonto.
Huhmarkoski
Huhmarkosken kylä sijaitsee entisen Ylikylän alueella, 10 kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta. Siihen kuuluvat Huhmarkosken ja Hirsimäen kylät. Huhmarkosken kyläyhdistys on perustettu vuonna 2010.
Kylässä on aina ollut yhteistä toimintaa, Kauhavan ensimmäisiin kuulunut kansakoulu avasi ovensa syksyllä 1895. Kylän nuorisosseuratoiminta on ollut hyvin merkityksellinen, Ylikylän Nuorisoseura perustettiin 1903 ja erityisesti 1930-luvulla pääpaino toiminnassa oli näytelmillä.
Huhtamäki-Vakkuri
Huhtamäen ja Vakkurin kylät sijaitsevat Alahärmässä, 10 kilometrin etäisyydellä Alahärmän keskustasta ja yli 40 kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta. Huhtamäen-Vakkurin kyläyhdistys on perustettu vuonna 2006.
Yhdistyksen kokoontumisitilana toimii Huhtamäen kylätalo. Se on entinen koulurakennus vuodelta 1911. Kylätaloa on remontoitu useaan otteeseen, viimeiseksi taloon asennettiin ilmalämpöpumppu. Talossa on istumapaikkoja 10 hengelle ja astiasto 70 hengelle. Kylätalon pihaan tehdään kesällä 2017 jalkapalloknettä.
Kylätalon pihasta lähtee 1,5 kilometrin pituinen valaistu pururata jonka varrella on metsästysseuran ylläpitämä laavu. Pihasta lähtee myös 6 kilometrin pituinen patikkapolku Hunurijärvelle. Kylässä on myös kaupungin ylläpitämä latuverkosto.
Kangas-Ikola
Kankaan ja Ikolan kylät sijaitsevat Ylihärmässä Lapuanjoen laidalla lakeusmaisemissa. Kylässä toimii vuonna 1987 perustettu Kankaan-Ikolan kyläseura Tempaus ry.
Kyläläiset ylläpitävät Kylätalo Tempausta ja Kotiseututalo Keskikangasta. Tempauksessa järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja talo on rakennettu 1950-60-luvun vaihteessa.
Kotiseututalon vanhin osa on rakennettu 1770-luvulla, ja rakennusta on laajennettu 1800-luvun alkupuolella. Kunnostus kotiseututaloksi valmistui vuonna 2000. Talolle on myönnetty Etelä-Pohjanmaan rakennusperintöpalkinto.
Joka kesä elokuussa kotiseututalon pihapiirissä järjestetään pihaseurat. Pihaseurapäivänä on myös mahdollisuus käydä ruokailemassa Tempauksella. Koska häjyt ovat aikoinaan useasti vierailleet talossa jättäen puumerkkejään, esiintyvät pihaseuroissa ja muissa tilaisuuksissa tänä päivänäkin Hyvät häjyt. Kyläläiset esittävät myös näytelmiä kotiseututalon pihamaalla, kesällä 2017 näyteltiin Pakkohuutokauppa.
Kantola
Kantolan kylä sijaitsee Lapuanjokeen laskevan Kauhavanjoen äärellä Pelkkikankaantien varrella. Kantolan vanhaan koulupiiriin kuuluvat Nokua, Vuorijärvi, Jokela, Kantola, Perttu ja Lakiamäki. Kantolan kyläyhdistys ry on perustettu 1986.
Kantolan kylätalo on Ylikantolan suvun entinen asuinrakennus, joka on rakennettu 1847.
Talo remontoitiin 1990, jolloin keittiöön tehtiin kaapistot, tuvan seinät tapetoitiin ja takka maalattiin. Talossa on istumapaikkoja 40 hengelle ja astiasto 50 hengelle. Kylästä on tehty Muistojen albumi -valokuvakirja.
Kansalaisopiston käsityöpiiri on toiminut kylässä 30 vuotta ja piirin naiset ovat tehneet tuvan seinälle vanhanajan kirjotun rekipeiton yhdessä. Myös ikkunaverhot ja matot on valmistettu käsin.
Karjanlahti
Karjanlahti sijaitsee viitisen kilometriä Kauhavan keskustasta. Karjanlahden Kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 1989. Kyläyhdistyksen kokoontumistila Vuorimäen saunamökki sijaitsee entisellä Lohja-Ruduksen omistuksessa olleella louhosalueella.
1990-luvun lopulla karjanlahden ja Pelkolan kyläläiset halusivat tehdä alueesta uimapaikan, idean edetessä Pelkolan Kyläyhdistys jättäytyi pois hankkeesta ja Karjanlahden Kyläyhdistys osti koko 7,2 hehtaarin alueen.
Vuonna 2004 valmistuneeseen saunamökkiin hankittiin puut kyläläisten omista metsistä, mökin piirustukset teki Matti Halmesmäki ja puut höyläsi ja kasasi karjanlahtelainen Eero Korkealaakso. Muuten mökki rakentui talkootyöllä.
Kauhavan Alakylä
Alakylä sijaitsee viiden kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta. Kartassa Kauhavanjoen pohjoispuolella olevat Pollari, Eskola, Hemminkin ja Pernaa sekä eteläpuolelta löytyvät Näykki, Sippola ja siihen kuuluva Rantakylä sekä Saarimaa ovat kaikki Alakylää.
Kauhavan Alakylän kyläyhdistys ry perustettiin vuonna 1985. Yhteisenä kokoontumispaikkana on Pernaan koulun liikuntasali, jota kutsutaan Alakylän kyläareenaksi. Kyläareenalla on liikuntasali, keittiö, pukuhuoneet, näyttämö ja runsaasti liikuntavälineistöä. Vuonna 2017 kunnostettuja tiloja vuokrataan juhliin ja tilaisuuksiin viikoittaisen harrastustoiminnan lisäksi. Samalla tontilla, sijaitsee 1892 perustettu Pernaan koulu. Pihapiirissä on grillikatos, lasten leikkikenttä sekä eri lajien urheilukentät.
Kyläyhdistys järjestää yhteisiä tempauksia naapurikylien kanssa ja monipuolista toimintaa, mm. lastan maatalousnäyttelyn ja jouluvaelluksen, jolle myös kylässä asuva poro osallistuu. Alueelta koottu tonttipörssi on nähtävissä kylän nettisivulla www. kauhavanalakyla.com/. Kyläyhdistys palkittiin ahkerasta toiminnasta vuonna 2011 E-P:n maanviljelysseuran säätiön tunnustuspalkinnolla.
Kyläyhdistyksen hankkeella rakentama Rintanenän laavu on kaikkien käytössä. Muita alueen luontokohteita ovat Saarimaan näkötorni, yksityinen näkötorni, vuonna 2017 avattu Ämpin silta, Alajoki-lakeus ja kylän läpi virtaava Kauhavanjoki. Kylä on tunnettu kökkähengestään, tulvista, Kalan torpasta, jossa Nuorisoseura-aate on saanut alkunsa, elokuvien kuvauspaikoista ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.
Kylässä sijaitsee tv:stä tuttu Kohtamäen tila, Nightwish-miksaaja Kimmo Aholan studio ja kaksi paikallista perinnettä säilyttävää kotimuseota. Alakylästä ovat lähtöisin Pirtec Drifting Team ja kirjailija Heikki Hemminki. Paula Kanto on suunnitellut yhdistyksen logon ja Kauhava-pelin, joka on jaettu kauhavalaisiin koteihin vuonna 2006.
Kylässä viihdytään, koska Alakylässä on historiaa ja perinteitä, kaunis luonto, retkeilymahdollisuuksia, oma kyläkoulu ja palvellut lähellä. Yrityksiä löytyy seuraavilla toimialoilla: maatalous, kettutarhaus, karjatalouskonehuolto, nostokonepalvelu, hakeurakointi, mainostoimisto, turkisasusteiden valmistus ja myynti, rakennus- ja saneerauspalvelu sekä autokorjaamo, -pesu, -myynti ja -katsastus. Kylässä palvelee Pelipaikka-kahvio valtatie 19:n varrella.
Kauhavan Kirkonkylä
Kauhavan kirkonkylä jota kutsutaan myös Pukkilaksi, sijaitsee Kauhavan Kauppakadun varrella ja sen lähikaduilla alkaen liikennevaloista kirkon suuntaan ja päättyen Nahkalan kylään itäsuunnalla sekä Mäki-Hannukseen eteläpuolella.
Pukkilassa sijaitsevat Kauhavan hallintokeskus Kauhavan kaupungintalo, kaupunginkirjasto, Kauhavan kirkko ja seurakuntakoti, terveyskeskus, päiväkoti, Suomen Yrittäjäopisto ja vanhusten palvelukoteja. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck ja se valmistui vuonna 1925. Myös historiallinen rakennus Kauhavan työväentalo sijaitsee alueella.
Kauhavan nuorisoseurantalo on Kirkonkylän yksi maamerkki. Se rakennettiin 1950-luvulla palaneen talon tilalle ja nuorisoseura on Suomen ensimmäinen laatuaan.
Keskikunta-Rannanjärvi
Ylihärmän Keskikunnan alueeseen kuuluvat Rannanjärven, Ahomäen, Takalan, Kivimäen (kutsutan myös Haapojaksi) ja Uitto kylät. Kyläyhdistyksen nimi on Rannanjärven kyläseura ry.
Kylä sijaitsee keskellä Ylihärmän pitäjää, parin kilometrin päässä kyläyhdistyksen kodasta sijaitsee Ylihärmän keskipiste. Aikoinaan Ylihärmän kirkon paikkaa suunniteltiin Keskikuntaan, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet.
Kylässä sijaitsee yksityinen hautausmaa ja kappeli. Ylihärmän Nuorisoseuralla on vilkasta toimintaa. Nuorisoseura perustettiin vuonna 1892 ja nykyinen seurantalo on valmistunut 1960-70-lukujen vaihteessa. Seurantaloa on uudistettu viimeisen viiden vuoden aikana kauttaaltaan.
Kivihuhta
Kivihuhdan kylä sijaitsee Alahärmässä ja kylään kuuluvat Kivihuhdan lisäksi Perämäen ja Lehtimäen kylät. Kylän etäisyys Alahärmän keskustaan on 8 kilometriä ja Kauhavan keskustaan 20 kilometriä.
Alahärmän Kivihuhdan kyläseura ry on perustettu vuonna 1997. Kivihuhdan kylätalo on rakennettu vuonna 2013. Samalla tontilla sijaitsi vanha osuuskauppa, joka oli maanmiesseuran kokoontumispaikka. Taloa ei voinut enää korjata, mutta uusi kylätalo rakennettiin samaan kivijalkaan. Talossa on istumapaikkoja 50 hengelle ja astiasto samalle määrälle. Kyläseura vuokraa taloa juhliin.
Kleemola-Varpula-Varvas
Kleemolan kylä sijaitsee kymmenen kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta Varpulantien varrella. Kylään kuuluvat Kleemolan lisäksi Varpula ja Varvas. Kylätalona toimii Kleemolan entinen kyläkoulu, joka on rakennettu 1908.
Kyläyhdistys osti rakennuksen kolmen kylän kylätaloksi vuonna 2008. Rakennus on remontoitu laajasti, vuonna 2017 valmistuu lattiaremontti ja kahden huoneen vinttiasuntoon tehdään pintaremontti ja uusi keittiö. Vinttiasunnosta avautuu upea näköala lakeuksille ja asuntoa vuokrataan residenssiksi.
Kylätalossa on istumapaikkoja 100 hengelle ja astiasto 60 hengelle. Piharakennuksessa on remontoitu puusauna pukuhuoneineen. Kylätalon alakerran asunto on vuokrattu kansalaisopistolle kudontapiirin käyttöön. Tiloissa on kymmenet kangaspuut ja piiri on kokoontunut 1980-luvun alkupuolelta lähtien.
Knuuttila/Voltti
Voltti sijaitsee sijaitsee 5 kilometriä Alahärmän keskustasta ja tunnetaan Knuuttilan kylänraitista. Kylässä sijaitsee häjynä tunnetun Isontalon Antin kotitalo ja Lapuanjoen ylittävä Mattilan silta on museosilta.
Ensimmäinen talo Voltista päin on Alasen talo, Härmä-Seuran ylläpitämä Kotiseututalo, jonka vanhin osa on rakennettu 1700-luvulla. Talon ensimmäinen isäntä oli Heikki Maunonpoika Härmän poika Erkki. Hänen poikansa oli nimeltään Knuutti, josta koko Knuuttilan kylä on saanut nimensä. Talo on siirretty joen varrelta kylälle 1870-luvun paikkeilla. Härmä-Seura on vaalinut alahärmäläistä kotiseutuperinnettä vuodesta 1947. Seura osti yksifooninkisen talon kunnalta vuonna 2003 ja entisöi sen, avajaisia vietettiin 2008.
Härmä-Seura järjestää vuosittain toistuvina lukuisia tapahtumia, mm kesätapahtuman Riuhnaasut yhdessä Voltin Maa- ja kotitalousseuran kanssa, konsertteja, perinnepäivän, sukututkimusiltoja ja ruokailuja. Suomen Kotiseutuliitto myönsi kultaisen ansiomerkin vuonna 2016 Härmä-Seuran jäsenelle Hillevi Tynille. Seura julkaisee Härmän Joulua ja Härmän Laulukirjan uusi versio julkaistiin 2016. Seuran ylläpitää myös kotiseutumuseota.
Kojola-Köykkäri
Kojolan, Köykkärin ja Tynin kylät sijaitsevat Alahärmässä 11 kilometrin etäisyydellä Alahärmän keskustasta ja 40 kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta. Kojola-Köykkärin kyläseura ry on perustettu vuonna 1995.
Kyläseuran kokoontumistilana toimii Kojola-Köykkärin Yhteistoimintatila. Tila on entisen koulurakennuksen yhteydessä, se valmistui vuonna 2000. Rakentaminen toteutettiin kahdessa vuodessa talkootyönä. Lämmitysjärjestelmä uusittiin vuonna 2012 öljylämmityksestä maalämpöön. Toimintatilassa on iso liikuntasali ja yläkerrassa kokoustilat. Liikuntasali on veloituksetta kyläläisten käytettävissä, salissa pelataan sulkapalloa, salibandya ja pöytätennistä. Sali voidaan myös muuttaa juhlatilaksi, jolloin vieraita mahtuu 120 ja astiasto löytyy samalle määrälle.
Kyläseuran laavukota sijaitsee Kihakosken metsässä. Laavulla kävi kahtena ensimmäisenä vuotena vieraita yli 2000 aina Ranskasta asti ja luontokohde on edelleen suosittu. Kodalla on myös järjestetty hirvipäivällisiä. Kylällä on myös kahden kilometrin pituinen pururata.
Kortesjärven Kirkonkylä
Kortesjärven Nuorisoseura toimii Kirkonkylän, Kukkolan, Mannisen, Nuottimäen, Isohaudan, Vähämäen, Loukolan, Ylikosken, Fräntilän, Salon ja Porkholman kylien alueilla, mutta ei varsinaisesti ole kyläyhdistys, sillä osalla kylistä on omia kyläyhdistyksiä.
Kortesjärven Nuorisoseura sijaitsee Kirkonkylässä. Varsinaista tunnusta tai logoa yleisen nuorisoseuratunnuksen lisäksi nuorisoseuralla ei ole, mutta nuorisoseuraväki toteaa, että ”Hyvää tehdään, mutta priimaa pakkaa tulemaan”.
Maakunnan murrerajana sijaitsee Nuottimäen prunnilla. Jacob Rijfin suunnittelema Pyhän Katariinan kirkko vihittiin käyttöön 1794. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa ja erillinen kellotapuli rakennettiin 1856. Kirkkomaisemassa on 1846 rakennettu lainamakasiini, jossa nykyisin on Markin museo.
Kortesjärven Nuorisoseura on perustettu 1896.
Suomen Jääkärimuseo esittelee maamme itsenäistymisvaiheisiin liittyvää ainutlaatuista jääkäriliikettä ja sen taustoja. Leipätien patikkareitti on vanha kulkureitti Pietarsaareen. Kitkan ulkoilukeskuksessa sijaitsee näkötorni ja fisbeegolf-rata. Keskusurheilukenttä ja Rasin kenttä sijaitsevat Kirkonkylässä. Jalkapalloharrastuksella on Kortesjärvellä kunniakkaat perinteet, erityisesti naisjalkapallon osalta, ja jalkapallonharrastus on pitäjässä edelleen voimakasta. Toivo Loukola (1902-1989), 3000 metrin esteiden olympiavoittaja, on syntyisin Loukolasta.
Kortesjärven Nuorisoseuran alue ja Kortesjärven pitäjä on tunnettu jääkäreistä. Kortesjärvi on tunnettu myös naisjalkapallotoiminnasta.
Parasta kylien alueella on turvallinen asuminen sekä nuorisoseuran aktiivinen toiminta. Vuonna 2016 nuorisoseurantalolla oli 240 käyttökertaa.
Alueella on vilkasta yritystoimintaa, puu- ja metalliteollisuutta. Maatilojen koko on suurentunut, osa alueen pelloista on kasvinviljelytuotannossa, alueella on myös turkistarhausta.
Nuorisoseuran toiminta-alueen palvelutarjontaan kuuluu kauppa, apteekki, ala- ja yläkoulu, terveysasemapalvelut, pankit, ruokapalveluyrityksiä, posti, matkahuolto, erikoisliikkeitä, tilitoimistopalvelua, huoltamotoimintaa ja kasvihuoneyritys.
Kortesjärven Ylikylä
Kortesjärven Ylikylän alueeseen kuuluvat Rintala, Pitkäjärvi, Autio, Kleemola, Pahkajärvi ja Mäkitalo. Kyläyhdistyksenä toimii Kortesjärven Ylikylän kyläyhdistys ry.
Ylikylä sijaitsee Kortesjärven ja Kauhavan puolivälissä, kantatie 63:n molemmin puolin.
Kylän tunnuslauseena on ”Ylikylä, yrittämällä eteenpäin”. Tunnuslause on muun muassa kylissä olevien yhteisten postilaatikoiden yhteydessä, vaakunakuviossa, jossa on myös Kortesjärven vaakunasta oleva Mantovan risti. Yhteisiin postilaatikoihin posti kannetaan sunnuntaisin. Uudet kyläläiset ja paluumuuttajat toivotetaan tervetulleiksi kylään tervetulolahjalla ja Ylikylä-oppaalla. Kylään syntyville vauvoille annetaan lahjaksi Ylikylä-sukat.
Kortesjärvi sijaitsee Ylikylässä aivan kantatien läheisyydessä, kylän alueella on myös Pitkäjärvi ja Pahkajärvi sekä Porolampi. Kylän alueella sijaitsee useita laavuja.
Kosola
Kosolan kylä sijaitsee Kauhavan keskustan tuntumassa ja siihen kuuluvat seuraavat kylät ja asuinalueet: Kosola, Airassalo, Pollari, Renko, Riihimäki, Kalliokoski, Vähäpassi ja Matsomppi.
Kauhavan Kosolan kyläyhdistys on perustettu 1998 ja sen kokoontumistilana käytetään Iisakin Jussin tupaa, joka on Kauhava-Seuran omistuksessa.
Kylän merkittävä historiallinen nähtävyys, Iisakin Jussin tupa, sijaitsee Kosolanmäellä. Talonpoikaishistoriallisen alueen päätalon rakensi 1853 Iisakki Jaakobin poika Kosola. Tupa, kamarit ja yläkerta on kalustettu alkuperäisin kalustein. Talon isäntä toimi fankiföörarina. Talossa säilytettiin vankeja ennen kuin heidät kuljetettiin Vaasan linnaan. Iisakin Jussin tuvan pihamiljööseen kuuluu tuvan lisäksi seitsemän muuta maalaistaloon kuulunutta rakennusta. Luttirakennuksen yläkerrassa on ”puetettu lutti”, isäntäperheen tyttären kesäinen makuuaitta kaikkine tekstiileineen. Alueella sijaitsee myös Kauhavan veteraanitalo ja manttaalikunnan lainamakasiini.
Kukkola
Kukkola sijaitsee Kortesjärven keskustasta Kauhavan suuntaan.
Kylä muodostuu Kukkolan ja Syväjärven kylistä.
Kylän alueella toimii yhteisenä yhdistyksenä Kukkolan maamiesseura.
Kukkolan kylää halkoo Purmonjoki, jossa kylän kohdalla on useita koskipaikkoja. Kukkolan mylly on Isoonkosken kohdalla. Mylly on mahdollisesti peräisin 1870-luvun lopulta. Mylly on yksityisomistuksessa.
Jokivarren molemmin puolin on laaja peltoaukea kohti Fräntilää. Tuphaan peltoalueen länsipuolta reunustaa Sampakanmäki hyvine marja- ja metsästysmaastoineen. Kohti Pirttistä on myös laajat Rämäkön peltoalueet.
Kitkan ulkoilualue sijaitsee Kukkolan ja Mannisen kylän välisellä alueella. Ulkoilualueella on hyvät puru/hiihtoladut, laavu ja kota, näkötorni, lasten leikkikenttä sekä 18-korinen frisbeegolf-rata.
Kylä on tunnettu Kitkan ulkoilualueesta sekä Kukkolan myllystä ja Luoman puutarhasta, josta haetaan kesäkukkia laajalle alueelle.
Parasta kylässä on mukavat, välittömät ja yritteliäät ihmiset. Kyläläiset tuntevat toisensa, se on kylän voimavara.
Kukkolassa on isoja lypsykarjatiloja, naudan- ja sianlihatuotantoa, turkistarhausta, kananmunatuotantoa, hevostaloutta sekä runsaasti eri alojen yrittäjiä; koneurakointia, murskaustoimintaa, kuljetusalaan yrittäjiä sekä palvelualojen yrittäjiä. Lisäksi osa kylän työikäisestä väestöstä käy töissä kylän ulkopuolella.
Kylän palvelutarjontaan kuuluvat parturi-kampaamot, hieronta, tilitoimisto, rakennusalan palvelut, kauppapuutarhapalvelut, rakennus-, maanrakennus- ja viherrakennusalan palvelut, koneurakointi- ja korjaamotoiminta sekä laite- ja konehuoltotoiminta sekä konevuokraus- ja kuivaajatoiminta.
Kuoppala
Kuoppalan kylä sijaitsee Alahärmän länsilaidalla Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rajalla. Kylään kuuluvat Kuoppalan, Rannan, Ekon, Hunurin, Välitalon, Hietarannan, Saunamäen ja Hietakankaan kylät.
Kylässä toimii Kuoppalan Kyläseura ry, joka on jatkoa 1969 perustetulle Alahärmän Kuoppalan Maamiesseuralle. Kylätalona toimii Kuoppalan Nuorisoseurantalo, joka on rakennettu 1923. Taloa käytetään satunnaisesti kylän tilaisuuksissa, sillä se kaipaa laajaa remontointia ja kyläläiset mahdollisesti hakevat hanketta uudistukseen.
Vuonna 2017 Nuorisoseuran kenttä ja valaistu pururata kunnostetaan. Kenttä tulee saamaan uuden pinnan, pururata uuden pohjan ja valaistuksen, ja kenttäalue toimii pohjana ratsastusharrastukselle, erilaiselle peleille, frisbee-golf radalle ja leikkipaikalle. Kylään on tulossa myös laavu.
Kylässä järjestetään vuosittain pääsiäisjuhla, hirvipäivälliset, kylän yhdessä risteyksessä kasvava kuusi koristellaan jouluksi, syksyllä tanssitaan kyläiltamissa.
Lahdenkylä
Lahdenkylä on vireä kylä, joka sijaitsee Alahärmän keskustan kupeessa, valtatietä 19 Ylihärmän suuntaan. Kylässä toimii Lahdenkyläseura ry, joka on perustettu vuonna 1997.
Kokoontumispaikkana toimii matkailukeskus Laiskan Kartano tai Ravintola Pitopannu. Vuoden suurin ponnistus on pääsiäiskokon järjestäminen, jonka valmisteluihin osallistutaan innokkaasti ja tapahtuma kerää satoja osallistujia. Kylässä on laavu joka on myös Ojalan kyläläisten käytössä.
Kylän sijainti palvelujen ääressä tekee asumisesta viihtyisää ja kylässä asuu paljon nuoria perheitä, joiden lapset kulkevat Alahärmässä koulussa. Kylän talot on rakennettu pääasiassa viime vuosina ja vuosikymmeninä.
Luoma
Luoman kylä sijaitsee Ylihärmän eteläisessä kulmassa ja matkaa on keskustaan 10 kilometriä. Kylä muodostuu Luoman, Unkurin ja Taipaleen kylistä. Luoman kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 1998.
Kylätalona toimii 1928 rakennettu entinen kyläkoulu, joka on siirretty paikalleen Petterinmäeltä. Kylätalo saatiin lahjoituksena Luoman maanmiesseuran naisjaostolta nelisenkymmentä vuotta sitten. Koulun toiminta lakkasi 1964.
Talossa on istumapaikat 60 hengelle ja astiasto samoin 60 hengelle. Rakennus on vankka hirsitalo, jossa on korkea huonekorkeus ja runsaasti pystymuureja. Kylätalo toimii viihtyisänä kerho- ja juhlatilana, jota vuokrataan juhliin ja jonne kokoonnutaan yhteisiin tilaisuuksiin. Säännöllisesti tilaisuuksia järjestää seurakunta ja Aijjoos-kerho.
Manninen
Mannisen kylä sijaitsee keskellä Kortesjärveä. Alueeseen kuuluvat myös Laakso, Perä-Manninen ja Hautanen.
Kyliä yhdistää Mannisen kylätoimikunta, jonka toiminta tosin on viime vuosina ollut hiljaisempaa.
”Manninen on mielentila”, todetaan kylän facebook-sivulla.
Perimätiedon mukaan 1700-luvulla Manniseen olisi suunniteltu Kortesjärven kirkon paikkaa, kylän keskeisen sijainnin vuoksi. Kirkko rakennettiin kuitenkin Finsumälle, noin viiden kilometrin päähän Mannisesta.
Kylän alueella oli 1930-luvulla iso metsäpalo. Tuli pääsi irti ja kyti maastossa risuaitaa pitkin Hautasen suunnasta Hautamäelle, jossa tuhoutui iso metsäalue. Tuosta palosta on saanut Palopäkki nimensä.
Kylän alueella on useita vanhoja tervahaudan paikkoja.
Kylän miehet tekivät tien lapiolla ja hevospelillä kylään 1950-60-luvulla.
Kylässä ovat syntyneet muun muassa urheilumiehet Antton Kallio, Erkki Rantala ja Markku Hautanen.
Kylä tunnetaankin urheilumiehistään ja -naisistaan. Naisjalkapalloseura Kortesjärven riveissä pelasi aikoinaan useita kovatasoisia jalkapalloilijoita.
Parasta kylässä ovat avuliaat ihmiset.
Kylässä on maataloutta, yritystoimintaa ja osa työikäisistä kyläläisistä käy töissä myös kylän ulkopuolella.
Kirjastoauto käy kylässä. Kylän palvelutarjontaan kuuluu myös kone- ja kaivinkoneurakointitoimintaa, kromi- ja muiden erikoisosien maahantuonti- ja vähittäismyyntiyritys, kivimurska, hoivapalveluyritys sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluyritys.
Mäenpää
Mäenpää on aktiivinen kylä, joka valittiin vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi 2016. Kyläsuunnitelman nimi on Mäenpää – Kelapaa trossata! Kyläseura perustettiin 1979. Kylän alueeseen kuuluvat mm. Mäenpään, Hopiavuoren, Pölkyn, Lammin, Mikkilän Mäkijärven ja Pääjärven kylät ja lähialueet.
Hirsinen kylätalo on rakennettu vuonna 1938, Kyläseura osti talon vuonna 1991. Kylätalolla on toteutettu mittavia remontteja. Viimeksi korjattiin välikatto ja vesikatto sekä pihaan rakennettiin leikkikenttä. Kylätalolle on asennettu ensimmäisenä Kauhavalla valokuitukaapeli. Salissa mahtuu samaan aikaan syömään väljästi 80 henkeä.
Kyläseura järjestää monipuolista harrastustoimintaa yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston ja muiden toimijoiden kanssa. Kylätalolla järjestetään mm. harrastajateatteritoimintaa, karaokeiltoja, päivällisiä, viikoittain kokoontuvia kerhoja ja jumpparyhmä sekä kansalaisopiston kursseja. Näytelmät ovat saaneet hyvän menestyksen. Myös nuorisoteatteri on esiintynyt kylätalolla.
Ojala
Ojalan kylä sijaitsee Alahärmässä ja matkaa kuntakeskukseen on 4,5 kilometriä. Ojalan Kyläseura ry on perustettu 90-luvulla. Kylään on rakennettu yhteinen huvimaja ja kaarisilta kroopin eli lammen rantaan. Varsinaista kylätaloa ei ole.
Kylä on tunnettu evankelisesta herätysliikkeestä, joka levisi alueelle 1870-luvulla ja oli voimissaan 1950-luvullakin. Rippikirjaa kylässä on täytetty jo 1930-luvulla, merkinnät löytyvät Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen digiarkistosta.
Kylään 1920-luvulla rakennetun Ojalan kansakoulun hirsirakennus on siirretty Järvenpäähään. Nyt talossa toimii ravintola-ja majatalokokonaisuus Härmän Rati. Talon suunnitteli kurikkalainen rakennusmestari Rekola. Koulutoiminnan loputtua 1966 rakennuksessa on toiminut mm. nahoittamo.
Orava
Orava on kylä Hirvijoentien varrella, Kauhavan ja Lapuan rajalla, noin 15 kilometriä molempien kaupunkien keskustoista. Kylässä toimii Oravan kyläseura ry, joka perustettiin 1995 kylän irtautuessa viereisestä Hirvijoen kylästä.
Kylätalo on nimeltään Oravanpesä. Se on rakennettu entisen kyläkoulun pihamaalle 1964 ja vuonna 2003 se remontoitiin kylmästä ulkorakennuksesta lämpimäksi tilaksi. Oravanpesässä on istumapaikkoja noin 50 hengelle, takka, keittiö, sauna ja pesutilat.
Pakka
Palkan seudun kyläyhdistyksen alueeseen kuuluvat Pakka, Petterinmäki, Alikärri, Vesiluoma, Hirvelä, Salomaa, Lakkikoski, Matalainen, Saarenmäki.
Alue sijaitsee Ylihärmässä Vaasan tien varrella, Vöyrin kunnan ja Kauhavan kaupungin rajan kahtapuolta.
” Mukava kylä elä ja asua”, on Pakan seudun tunnuslause.
Vöyrin ja Ylihärmän kuntarajaa siirrettiin vuonna 1911. Uuden rajan paikka merkittiin kivipaadella, johon on kirjattu päivänmäärä 5.6.1911.
Soikoon alueella olevaa lohkareluolaa kutsutaan Elsan Kööstin luolaksi. Alueella on myös Jaakonkallion luola. Soikkosta lounaaseen sijaitsee Kettukallion rakoluolasto, jossa tarinoiden mukaan isonvihan aikaan sotapakolaiset pitivät varastoa. Kylän alueella sijaitsee Sammusjärvi.
Ampumahiihdon maailmanmestari ja olympiamitalisti Juhani Suutairinen on asunut kylässä ja Koneen hallituksen jäsen Matti Alahuhta on käynyt koulua Petterinmäellä. Ilmari Kianto perheineen oli evakossa kylässä. Marjatta-tytär on vieraillut myöhemminkin kylässä. Samuli Paulaharju asusti Mäkiniemen talon vintillä kootessaan Härmän aukeilta -teosta.
Vuosittainen tapahtuma kylätalolla on pyhäinpäivänä järjestettävät päivälliset. Lisäksi järjestetään monenlaisia muita tempauksia ja tapahtumia.
Kylä on tunnettu monipuolisesta yrittäjyydestä ja hyvästä sijainnista. Lentokentälle ja satamaan on 45 minuutin ja rautatieasemalle 20 minuutin matka.
Parasta kylässä onkin hyvä tie, mutta myös maaseudun rauha.
Kylässä on maataloutta, viljanviljelyn lisäksi maitotiloja ja jalostussikala sekä monipuolisesti eri alojen yritystoimintaa. Alueen yritykset työllistävät myös kylän ulkopuolista väestöä, vastaavasti kylästä käydään töissä kylän ulkopuolella.
Kylässä on ekopiste ja kirjastoauton pysäkki. Kylän yritysten tarjoamia palveluja ovat kukkapuutarha, kone- ja kaivinkoneurakointiyritykset, koneiden ja kaluston kunnossapitoyritykset, moottoripyörien ja mopojen osien myyntiyritys, maatalouskoneiden valmistus ja myynti, maalausalan yritys, parturi, hierojat, lv- ja iv-alan yritykset, sähköalan yritys, ikkuna-alan yritys, taksi, kuurojen tulkkauspalvelu, koirahoitola, käsityöalan yrittäjät, entisöintiyritys, majoituspalveluyritykset ja autojen peräkärryjen valmistus.
Pelkkala
Pelkkala sijaitsee Alahärmän koilliskulmassa. Kylä on tiheään rakennettu, sillä suurin osa talouksista sijoittuu 1500 metrin matkalle Pelkkalantien molemmin puolin.
Kyläyhdistyksenä toimii Alahärmän Pelkkalan kyläseura.
”Ei mihinään oo niin hyvä olla, kun täs mailmas ja Pelkkalas”, on kylän tunnuslause.
Nykyisen Pelkkala -nimensä kylä sai 1874. Aikaisempia nimiä olivat Pesola ja myöhemmin Pesonen. Kylän nimen muuttumisen perusteista ei ole tarkkaa tietoa. Pelkka -sana merkitsee sahattua hirttä. Perimätieto kertookin alueella olleen hyvän pelkkametsän.
Luonnossa liikkujaa hätkähdyttävät Kattilanmäen siirtokivilohkareet, joiden korkeus on jopa viisi metriä. Rumassamäessä sijaitsee Lapinraunio eli pirunpelto. Kiuasmäessä sijaitseva hyvin säilynyt lämmitysuuni lienee Isonvihan ajoilta. Pelkkalan alueelta on löydetty kolmisenkymmentä tervahautaa. Tervanpoltto alueella jatkui pitkälle 1800-luvulle.
Kylän alueelta on löytynyt kivikaudelta peräisin oleva liuskeinen nuolenkärki. Myöhempää aikaa, mutta vanhan asutuksen peruja ovat Elunmäessä olevan asuinrakennuksen sekä kaksiosaisen karjarakennuksen rauniot. Närikkömäellä on pellon raivauksen yhteydessä syntynyt noin 140 metriä pitkä kiviaita, jonka korkeus on keskimäärin 1,10 metriä ja leveys noin 1,20 metriä.
Kyläyhdistyksen suunnitelmissa on siirtää Brännvattnet-järven rantaan tehty grillimaja kylätalon pihamaalle. Bränvattnetilla on ollut kalastuspaikka, mutta toiminta on hiipunut.
Kylän uimapaikka sijaitsee entisellä hiekanottoalueella. Alue on kunnostettu viihtyisäksi uimapaikaksi ja on erittäin suorittu.
Pelkkalassa on vuonna 1969 rakennettu kylän oma vedenottamo.
Kylä sai tunnustusta aktiivisuudestaan, kun se vuonna 1990 valittiin Vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi ja sai kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden kylä-kilpailussa.
Kylä on tunnettu kyläyhteisöstään, yhteistyöstä ja ahkeruudesta.
Parasta kylässä on nimenomaan yhteishenki.
Kylässä harjoitetaan maanviljelystä ja turkistarhausta. Kylässä on yrittäjiä. Pääosa työikäisestä väestöstä käy töissä kylän ulkopuolella.
Kylän palveluja ovat ekopiste, kirjastoauton pysähdyspaikka, sähköyrittäjä, jätehuoltoyrittäjä sekä koneurakointiyrittäjyyttä.
Googlekartta
Kyläkortti (pdf)
KotisivutPelkkikangas
Pelkkikankaan kylä sijaitsee 25 kilometrin päässä Kauhavan keskustasta, Lapualle, Alajärvelle ja Lappajärvelle on sama matka. Kylään kuuluu myös Kapeenkylä. Pelkkikankaan kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 1995.
Kylällä on ollut aina vilkasta kylätoimintaa, jonka aloittivat maatalousnaiset ja maanmiesseura ja työtä jatkoi kylätoimikunta.
Kyläläiset kokoontuivat ensin vuorotellen kodeissa, kunnes Nikolai Lahden talossa alettiin kokoontua, samassa talossa alkoi toimia kylän koulu 1928. Oma koulutalo rakennettiin 1946 ja se toimi 20 vuotta, kunnes lapsimäärä väheni ja koululaiset siirtyivät Kantolan kouluun vuonna 1966. Vuonna 1995 valmistui oma kylätalo kaupungin lahjoittamalle tontille ja rakennuspuut saatiin tontin puista. Kylätalossa on 112 neliömetriä, keittiö, takka, sosiaalitilat, ilmalämpöpumppu, keramiikkauuni, kangaspuita ja suuri tupa johon mahtuu juhlimaan sata henkeä.
Pelkola
Pelkolan kylä sijaitsee alle viiden kilometrin etäisyydellä Kauhavan keskustasta. Pelkolan kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 1997 ja kylätalo Pelkolan Kylävintti on entinen kyläkoulun rakennus.
Kylätalossa on istumapaikkoja 50 hengelle ja astiasto 60 hengelle, kaksi salia ja sosiaalitilat. Pihapiirissä sijaitsee myös uudempi koulurakennus, jossa on keittiö.
Pelkolan koulun perustivat aikanaan kylän isännät, ja tallella on vanha vihko, johon on kirjoitettu vanhanaikaisella kaunokirjoituksella summat, mitä kukin isäntä on koulun rakentamiseen aikaan antanut. Koulupiiri aloitettiin 1916 ja koulurakennus valmistui 1919.
Perkiömäki
Perkiömäki sijaitsee Alahärmän itäosassa lähellä Pohjanmaan rajaa. Kylässä toimivat Alahärmän maamiesseura ja seuran naisosasto sekä kyläneuvosto. Yhteisenä kokoontumistilana toimii Perkiömäen kylätalo.
Talo on entinen koulurakennus, joka on rakennettu 1920. Taloon tehtiin 1980-luvulla laaja remontti, jossa uusittiin lattiat, vessat ja lämmitysjärjestelmä. 1990-luvulla uusittiin keittiö ja hankittiin ilmalämpöpumput. Tilassa on istumapaikkoja 60 hengelle ja astiasto 100 hengelle. Maamiesseuralla on runsaasti työkoneita, joita vuokrataan jäsenille. Koneita varten rakennettiin halli 2000-luvun alussa. Seuralaiset tekevät salaojien huuhtelua urakkana omalla koneella.
Kylässä järjestetään runsaasti tapahtumia vuoden aikana: hiihtokilpailut, pääsiäisvalkia, hirvipäivälliset, pihaseurat, kesäretki, myyjäiset, joulujuhla ja uudenvuoden karaoke. Kyläläiset aloittivat talvella 2017 bingon pyörittämisen joka viikko. Naisosasto järjestää kesäjumpan ja Järvilakeuden kansalaisopiston kudontapiiri kokoontuu säännöllisesti. 1,2 kilometrin pituinen pururata on myös kyläläisten käytössä.
Pirttinen
Pirttisen kylän alueeseen kuuluvat Pirttisen, Tuhkasaaren, Haaruksen ja Kalijärven kylät. Pirttisen Nuorisoseura toimii kylien yhteisenä kyläyhdistyksenä. Pirttisen Nuorisoseura on perustettu 1916.
Kylätalona on nuorisoseurantalo, jonka hirret ovat perimätiedon mukaan siirretty Lappajärveltä. Talo on rakennettu vuonna 1920. Vuosien varrella taloa on remontoitu nykyajan vaatimukset vastaavaksi kokoontumistilaksi. Viimeksi on laajennettu keittiötiloja. Talossa on astiasto sadalle henkilölle.
Alueella on oma luontopolku. Kalijärven kosteikko laavuineen ja makkaranpaistopaikkoineen sekä Haarusjärven ranta-alueet ovat virkistyskäytössä.
Purmojärvi
Purmojärven kylän alueeseen kuuluvat Kottari, Matoniemi, Laukkonen, Tyynismaa, Jutila, Palojärvi, Försti, Korvenperä, Hakala, Pellinen, Iso-Pellinen ja Lappinen. Purmojärven kyläyhdistys ry kokoaa kylät yhteen.
Purmojärvi on neljän järven kylä. Asutus sijoittuu laajalle alueelle järvien ympärille, asutuksen pääpaino on Purmojärven ympärillä.
Purmojärven kylän tunnuksina voidaan pitää Ellen Miettisen säveltämää ja sanoittamaa Purmojärven laulua sekä Muistoja Purmojärveltä-kappaletta, jonka on sanoittanut Pertti Rintamäki ja säveltänyt Raimo Erkinheimo ja Purmojärven lavalla-kappaletta, jonka on sanoittanut Lauri Mantela ja säveltänyt Jari Hietala.
Ruotsala
Ruotsalan kylä sijaitsee Kauhavan kirkosta itään päin, Mäki-Hannuksen asuntoalueesta Heikkilään ja Ojutjärvelle saakka. Ruotsalan aktiivinen kylätoimikunta perustettiin vuonna 1987 ja se rekisteröitiin 1997 ja nimi muuttui Ruotsalan koulupiirin kyläyhdistys ry:ksi. Kylään rakennettiin jääurheilukaukalo 1999 EU-tuella.
Kyläyhdistys aloitti monitoimihallin suunnittelun kesällä 1999, rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Esko Kamppinen. Monitoimihalli valmistui elokuussa 2001. Kustannusarvioi oli 1.95 miljoonaa markkaa, ja rahoitus saatiin EU:lta, E-P maaseutuosastolta, kunnalta ja kylän talkootyön osuus oli yli 900 tuhatta markkaa. Monitoimihallissa on liikuntasali, varasto, sosiaalitilat, iltapäivätoiminnan kerhohuone ja keittiö. Istumapaikkoja on 180 hengelle ja kahviastiasto 150 hengelle.
Kylässä toimivan alakoulun rakennus valmistui vuonna 1926. Kylässä on järjestetty vuosien varrella mm Latotanssit Perälän maatilalla, urheilullisia talvipäiviä, pääsiäisvalakia, turvallinen koulutie-kampanja, kuntotempaus ja lasten näytelmäkirjoituskilpailu.
Saarijärvi-Isomäki-Kielinen
Isomäen maamiesseura ry on yhteinen tekijä ja toimii kyläyhdistyksenä Kortesjärvellä Saarijärven, Isomäen ja Kielisen kylille. Lisäksi kyläyhteisöön kuuluvat Niemen ja Järvenlahden kylät. Kylä sijaitsee Kortesjärven, Pedersören ja Evijärven rajalla.
Kylien yhteinen kokoontumistila, kylätalo, on rakennettu uudelleen 2017. Kun osuuskaupan toiminta kylässä loppui, ostivat kyläläiset rakennuksen kylätalokseen. Kyläläiset ryhtyivät puuhaamaan uutta kylätaloa ja vuonna 2016 keväällä vanha kylätalo purettiin ja samalle kivijalalle rakennettiin uusi kylätalo. Kylässä on useita kirvesmiehiä, joiden ammattitaidolla talkootyössä oli keskeinen merkitys.
Kylässä on kesätanssilava Rantamaja.
Viinikka
Viinikan kylä sijaitsee Kauhavan itäpuolella, ja matkaa on sama 23 kilometriä sekä Kauhavan että Lappajärven keskustaan. Kylä muodostuu Viinikan, Mattilan ja Tiilisaaren kylistä. Viinikan Kyläyhdistys ry on perustettu vuonna 1998.
Kyläläiset toimivat aktiivisesti jo ennen virallisen yhdistyksen perustamista. Kylätaloa ei tällä hetkellä ole, kokoontumispaikkana toimii leikkipuistossa sijaitseva laavu entisen kylätalon läheisyydessä. Vuosien aikana kylässä on sytytetty pääsiäisvalkeat, kokoonnuttu käsityöpiiriin, ja järjestetty polkupyöräkampanja Lummukan kylän kanssa.
Ylikoski-Salo-Porkholm
Ylikosken maamiesseura ry toimii kyläyhdistyksenä Ylikosken, Salon ja Porkholman kylille. Kylät muodostivat ennen yhteisen koulupiirin. Koulu kylästä on loppunut 1975.
Kylä sijaitsee Kortesjärven pohjoisosassa ja rajoittuu ruotsin kieliseen alueeseen. Kylä on historiansa aikana kuulunut kolmen eri pitäjän alueeseen.
Kyläyhdistyksenä toimiva Ylikosken maamiesseura yhdistää Ylikosken, Salon ja Porkholman kyliä. Logona käytetään maamiesseuran logoa. Kylätalona on 1930-luvulla rakennettu maalaistalo. Remontoinnin jälkeen kylätalon vihkiäisiä vietettiin 24. tammikuuta 1982. Kylätalossa on kunnon vanhanajan takka, ilmalämpöpumppu ja sähkölämmitys.
Yliluoma
Yliluoma eli Pränni sijaitsee Ylihärmän lakeusmaisemissa. Kylään kuuluvat Yliluoman lisäksi Harjuskylän, Hoikkolan ja Hakoperän kylät. Kylässä toimii aktiivisesti Yliluoman maa- ja kotitalousseura, joka juontaa juurensa 1940-luvulle.
Ahkera kylätoiminta sai kunnianosoituksen vuonna 2015 Vuoden eteläpohjalainen kylä-palkinnolla. Kylän kokoontumistilana toimii pyöröhirsinen kota, joka valmistui seuran hankkeena vuonna 2014. Kodalta lähteen myös hankkeena toteutettu Prännin Patikka ulkoilureitti, jonka kokonaispituus on 20 kilometriä.
Kodan alueelle on rakennettu myös ulkotulipaikka, lasten leikkialue, kierrätyspiste, kivituhkakenttä, ulkovessa ja parkkipaikka. Viihtyisyyttä on lisätty kukka-ja pensasistutuksilla. Kodalta ulkoilureittiä seuraten pääsee siirtymään Vallamin 5 kilometriä pitkälle valaistulle pururadalle. Pururataa kulkien pääsee Vallamin ulkoilualueelle, missä sijaitsee hiihtostadion ja kirkasvetinen uimapaikka. Talvisin Vallamin hiihtoladulta on yhteyslatu kodalle. Pururadan risteyskohtaan rakennettiin hankkeen yhteydessä pyöröhirsilaavu. Kylän alueella löytyy myös muita luontokohteita: Pohjanmaan suurin kataja ja suuri siirtolohkare Iso kivi.
Kylä on tunnettu Rannanjärven kohtalon historiasta, Rannanjärven tappopaikka sijaitsee Prännin Patikan varrella ja se on merkitty kyltillä. Kylässä elää edelleen talkoohenki voimakkaana, se on mahdollistanut laajojen hankkeiden toteuttamisen. Uudet sukupolvet ovat tulleet mukaan toimintaan, ja yhdessä tehden eri ikäpolvet kohtaavat. Seura järjestää vuoden aikana lukuisia tapahtumia: nappulahiihdot, pääsiäiskokon, tienvarsien siistimisen, pyöräilykampanjan naapurikylän kanssa ja jouluruokailun kodalla. Seuralaiset tekevät yhteisiä retkiä ja yhteistoimintaa on viritetty Ylistaron puolella sijaitsevan Untamalan kylän kanssa.
Kylässä toimii muutamia yrityksiä: turkistarhoja, metallialan alihankintayritys ja maanviljelystiloja.
Yliviitala
Yliviitala sijaitsee Alahärmässä lakeusmaisemissa Yliviitalantien varrella. Kylään kuuluvat Yliviitalan, Perälän, Kotoluhdan, Viitalan, Sorviston ja Laiturin kylät. Etäisyys Alahärmän keskustaan on 8 kilometriä ja Ylihärmän keskustaan 7 kilometriä. Kauhavan keskustaan matkaa on 16 kilometriä.
