Alajärven kylät

Alajärvi – Aitoa elämää Aaltojen keskellä!

”Alajärven kaupunki on itäisen Etelä-Pohjanmaan vetovoimainen elinkeino- ja koulutustoiminnan sekä lähipalveluiden ja paikkaan sitoutumattoman työn kaupunkikeskus. Alajärven vahvuus perustuu turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön, elinvoimaisiin kyliin, laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin kuntapalveluihin, ennakkoluulottomaan yrittäjyyteen, monipuolisiin kaupan, vapaa-ajan ja kulttuurin palveluihin sekä avoimeen ja innostavaan ilmapiiriin.”
Lainaus kotisivulta www.alajarvi.fi
Tutustu Alajärven kyliiin:

Alakylä

Alajärven Alakylän alueeseen kuuluvat Höykkylä ja Isoniemi. Kyläyhdistyksenä toimii Alajärven Alakylän kyläyhdistys ry. Kylä sijaitsee Alajärven Kurejoen pohjoisosan ja Lappajärven etelärannan välisellä alueella.

Varsinaista tunnuslausetta tai logoa kylällä ei ole, mutta lukuisia sanontoja kylästä on, kuten; ”Ootko hullu vai Höykkylästä” tai ”Ohoh, tuli höykkyläisten mitalla”.

Pyhävuori ja Kellaripuron uoma, joka on noin kilometrin Pyhävuorelta itään ja sijaitsee Lakeaharjun ja Pyhävuoren yhdistävän ulkoilureitin varrella, ovat kylän merkittäviä luontokohteita. Isoniemen Lomamökit ja SF-caravan Koivulehto palvelevat matkailijoita. Saha on kylän maamerkki. Keitele Timber Oy:n omistukseen saha siirtyi vuonna 2013.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Kotisivu

Facebook-sivu

Hoisko

Hoiskon kyläyhdistyksen alueeseen kuuluvat Pekkola, Viinamäki, Käpyaho, Halla-aho, Kyrönlahti ja Hämeenniemi, Lupinmäki ja Aukeanpää. Hoisko sijaitsee valtatie 16:n ja kantatie 68:n risteysalueen ympäristössä.

Hoiskon kyläyhdistyksen alueeseen kuuluvat Pekkola, Viinamäki, Käpyaho, Halla-aho, Kyrönlahti ja Hämeenniemi, Lupinmäki ja Aukeanpää. Hoisko sijaitsee valtatie 16:n ja kantatie 68:n risteysalueen ympäristössä. Alajärvi-nimisen järven pohjoisosassa. Rantaviivaa kylän alueella on noin 9 kilometriä.

Hoisko on kylä kaupungissa. Kylässä sijaitsevat Nelimarkkamuseo – Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, Tulivuorikeskus ja Käpyniemen lomakylä. Kylän alueella on vaellusreittejä nuotiopaikkoineen. Kalliojärven hiihtolatua pitävät kyläläiset kunnossa. Koulun ympäristöön sijoittuu 18-korinen frisbeegolf-rata, jonka luokitus on A1. Kyläyhdistys on toteuttanut Kaartusenpuron kosteikon, joka sijoittuu Vanhantien ja kantatie 16:n väliselle alueelle.

Kylän teollisuutta edustaa Hoisko CLT.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Iiruu

Valtatie 16 halkoo Iiruun kylää. Asutusta on valtatien molemmin puolin sekä Iiruu-järven rannalla ja Aitasaaren tien varrella. Kylässä sijaitsee myös Nälkämäki, joka mainitaan hokemassa; halla, nälkä ja kuolema.

Hokema kuvaa tienvarren kyliä Halla-ahoa, Nälkämäkeä ja Kuolemaa. Hokemalla on myös jatkoa; niskat nurin ja taivaaseen – seuraavat kylät ovat Niskakangas ja Taivasmäki.

Vanhin tarina juontuu Suomen sodan ajoille, jolloin venäläis­sotilaat olivat ylittämässä Suomenselän soisia takamaita matkallaan länteen. Venäläisiä kuoli taisteluissa mutta myös tauteihin. Hokeman arvellaan liittyvän myös nälkävuosiin.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Kaartunen

Kaartusen kyläalueeseen kuuluvat Sänkiaho, Isotalo, Hintsa, Höykinpuro, Palokangas, Lepistö ja Aho. Kyläyhdistyksen nimi on Kaartusen kylätoimikunta.                                                                               

Kyläyhdistyksen toiminnassa on ollut välillä hiljaiseloa ja rekisteröitynä yhdistyksenä toiminta välillä loppui. Uudelleen yhdistyksen toiminta virisi vuonna 2013. Yhdistys ei ole rekisteröity.

Kaartunen on Alajärven pohjoisosassa, Kaartusenjärven rannalla ja rajoittuu Vimpelin rajaan. Kylä sijaitsee Lappajärven kraatterin reuna-alueella. Alueen luontokohteita ovat Kaartusenjärvi ja Jukosenkalliot. Kylässä kasvaa käärmekuusi, joka on metsäkuusen erikoinen muoto. Oksien kasvu poikkeaa geneettisen häiriön vuoksi normaalista.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Koivumäki

Alajärven itäisellä puoliskolla sijaitsevan Koivumäen kylään kuuluvat myös Isojoki, Kivelä, Juoperi ja Karstaperä. Kylä rajoittuu Perhon kuntaan. Alueen kyläyhdistys on Koivumäen kyläyhdistys ry.

Koivumäen maisemia voi katsella kylässä sijaitsevasta näkötornista.  Itään päin, kohti Perhon rajaa mentäessä maasto on jo enemmän erämaata. Kylän alueella sijaitsevat käärmekalliot sekä useita lampia; Latvalampi, Pitkäjärvi, Koiralampi, Halmeslampi ja Kotilampi. Iiruujärven itäreuna on kylän alueella. Kylän halki kulkee Savonjoki.

Alue on hyvää suunnistusmaastoa ja kylätalo on toiminut isompienkin suunnistuskilpailujen kilpailukeskuksena.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Kortekylä

Kortekylä sijaitsee Alajärven itäosassa, Karjakujalta Soinin rajaan saakka. Kortekylässä sijaitsee Martinlinna, joka on yksityinen tanssipaikka luonnon kauniilla ja vehmaalla alueella.  

Alueella sijaitsee kivilouhimo, josta louhitaan liuskekiveä.

Kylä on tunnettu ahkerista ihmisistä. Parasta kylässä on kaunis ja vehmas luonto.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Koskenvarsi

Koskenvarsi sijaitsee kahta puolta Kurejoen koskea.  Mäkelä, Viitasaari ja Väärämäki ovat Koskenvarren kylään kuuluvia alueita. Kyläyhdistyksenä toimii Koskenvarren kylätoimikunta.

Koskenvarrella on kauniit ja vehmaat maisemat, Turpelan lampi ja lohijoki, josta nousee purotaimenta. Luonnonvoimia on myös valjastettu, sillä Alajärven Sähkön voimalaitos sijaitsee Koskenvarrella. Koskenvarrella sijaitsevat Punaisentuvan viinitila, Koskenvarren highlander-tila eli ylämaankarja sekä Järviseudun traktori eli vanhojen traktorien varaosaliike ovat yritystoimintaa, joista Koskenvarsi tunnetaan. Tunnetuksi Koskenvartta on tehnyt myös kerran vuodessa ilmestyvä kylälehti Koskenvarren Kohina.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Kurejoki-Ylikylä

Kurejoki käsittää laajan alueen, johon kuuluvat Sissala eli Myllykangas, Haukkala eli Höykkylä eli Alakylä sekä Ylikylä. Ylikylän alueella kyläläisiä kokoaa yhteen Kurejoen Nuorisoseura, jonka toimitilat ovat Ylikylän alueella.

Ylikylän sijainti on hyvä, se on risteyspaikka.

Joki ja sen kosket ovat alueen tärkeitä luontokohteita samoin Hyöringin harju ja maamieskoulunmäki. Kurejoelle miehet ovat kokoontuneet sotiinlähtöön, paikkakunnan ensimmäinen pankki oli Kurejoella, samoin meijeri, joka perustettiin 1886 Lillstrangiin.

Maatalousoppilaitos perustettiin Kurejoelle 1926. Kurejoki onkin tunnettu erityisesti maatalousoppilaitoksesta, joka nykyisin on Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipiste.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Kotisivut

Lehtimäen Keskikylä

Lehtimäen Keskikylä on keskellä Lehtimäen pitäjää. Keskikylässä ei varsinaisesti ole omaa kyläyhdistystä, mutta Lehtimäen Nuorisoseura kokoaa kylää. Nuorisoseurantaloon tehtiin isoa remonttia vuonna 2005.

Osa nuorisoseurantalosta oli jo remontoitu, kun tuli tuhosi koko rakennuksen. Kokonaan uusi hirsirakenteinen nuorisoseuran talo valmistui 2007.

Nuorisoseuralla järjestetään erilaisia tapahtumia ja konsertteja, kuten Kärki-konsertti, Toivo Kärjen pojanpoika Jaakko Kärki on Keskikylän kesäasukas, sekä Suomi 100-konsertti. Nuorisoseura tekee yhteistyötä yhtenäiskoulun kanssa ja koulu käyttää salia liikuntatiloinaan. Keskikylässä sijaitsee Lehtimäen opisto, joka on Suomen ainoa ja ainutlaatuinen erityiskansanopisto.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Lehtimäen Kirkonkylä

Lehtimäen Kirkonkylän kyläyhdistys toimii Kirkonkylän alueella. Nimensä mukaisesti kylä sijaitsee kirkon ympärillä. Pappilan vieressä nykyisin kulkevan tien kohdalla on aikoinaan ollut Ruoveden ja Pietarsaaren suurpitäjien raja. 

Tielinjalla olleet aitat ja viljamakasiini on siirretty sivummalle, Pappilanmäelle. Viljamakasiinissa on nykyisin Lehtimäki-Seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. Alajärven 4H-yhdistys on vuokrannut Pappilanmäen niittyalueen seurakunnalta ja hoitaa aluetta.  Lehtimäen Kirkonkylän nuorisoseuran pihamaalla on lehtimäkeäissyntyisen taiteilija Kalle Isolehdon karhu-veistos.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Lehtimäen Länsikylä

Lehtimäen Länsikylä on nimensä mukaisesti Lehtimäen läntisin kylä, joka levittäytyy varsin laajalle alueelle.  Kyläläiset kokoaa yhteen Länsikylän kyläyhdistys.                                                                    

Länsikylä -nimi on vasta myöhäisempää perua, sillä aikaisemmin kylän nimi on ollut Sydänmaa.

 1700-luvulla kylän kautta kulki ratsutie. Ratsutien varrella sijaitsee myös Pinniäisen pirtti, vanha jokisauna. Pirtti toimi asuinpaikkana, kun tilalliset tulivat kirkonkylältä tekemään heinää ja ajamaan savea pelloille maanparannukseksi.

Pinniäisen pirtti on kunnostettu ja siellä järjestetään nykyisin erilaisia tapahtumia, muun muassa kesäseuroja. Pirtin kunnostamisesta syntyi ajatus vanhan perinteen tallentamisesta elokuvaksi. Kaarlo Niskanen kirjoitti ja ohjasi elokuvat Pettulato ja Niittypäivä 1904. Filmit kuvatiin vuonna 2010. Kirkkonäytelmä, jumalanpalvelus nälkävuonna 1867, tehtiin vuonna 2012. Kyläläiset toteuttivat elokuvat yhteistyössä Raivio Films’in kanssa.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Lehtimäen Rannankylä

Lehtimäen Rannankylän alueeseen kuuluvat Rantala, Suninsalmi, Suninniemi, Hautala ja Pekonniemi. Alueen kyläyhdistyksenä toimii Lehtimäen Rannankylän kyläyhdistys ry.                           

Rannankylä sijaitsee Alajärven kaupungin eteläosassa, rajoittuen Soiniin, Ähtäriiin ja Alavuteen.

 Kylän logona on nouseva aurinko. Suninsalmi ja Suninsilta sekä vesistö ovat Rannankylän keskeiset maamerkit. Alueelle on leimallista myös vehreys. Rannankylä on Järviseutulainen kylä 2012. Kylä on tunnettu aktiivisuudestaan ja vireästä kylätoiminnasta.         

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Kotisivut

Facebook-sivut

Levijoki

Levijoen kylä sijaitsee Alajärven rannalla, Soinin ja Lehtimäen rajalla. Kylää halkoo kantatie 68.

Kyläyhdistyksenä toimii Levijoen Nuorisoseura.  

 

Torvi, josta muodostuu joki, on Levijoen tunnus, jota on käytetty kylän t-paidassa.

Levijoen kylämaisemaa hallitsevat Alajärvi sekä Levijoki ja Kuninkaanjoki, jotka laskevat Alajärveen. Vesireittejä pääsee Lappajärvelle ja edelleen Pohjanlahden rannikolle saakka. Vesialueet ovat myös suosittuja kalastuspaikkoja.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Luoma-aho

Kylän alueeseen kuuluvat Luoma-aho ja Ojajärvi, joiden yhteisenä kyläyhdistyksenä Luoma-ahon kylätoimikunta – kyläyhdistys ry toimii. Kylä sijaitsee Alajärven kaupungin pohjoisosassa, kantatie 68:n varrella.                                                                 

Luoma-ahon slogan on: Meillä on. Ja mitä ei oo, sitä ei tarvita! Logona on kylän postinumero 62830. Luoma-aho on tunnettu teollisuuskeskittymästään. Alueella sijaitsevasta Mikinpuron vesistöstä on saanut nimensä myös alueen asuntoalue.       

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Kotisivut

Facebook-sivut

Menkijärvi

Alajärven kaupungin läntisellä laidalla sijaitseva Menkijärven kylä rajoittuu Kuortaneen kuntaan ja Lapuan kaupunkiin. Kylän alueeseen kuuluvat Porspakka, Kamppila, Mikonperä, Seppälä, Ahomäki, Orava, Hunnakko, Haimarinpää ja Koskenmäki.          

Kyläyhdistyksenä toimii Menkijärven kyläyhdistys. 

Kylän alueella on kaksi järveä; Menkijärvi ja Hirvijärvi.

Menkijärvi on tunnettu lentokentästään. Vuonna 1933 metsäpalo tuhosi Menkijärvellä noin pari tuhatta hehtaaria metsää. Palaneelle alueelle päätettiin raivata lentokenttä.   

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Myllykangas

Alajärven Kurejoen alueella on kolme koulupiiriä Alakylä, Ylikylä ja Myllykangas, jotka kaikki ovat aktiivisia ja elinvoimaisia kyliä.

 

Myllykangas eli Sissala sijaitsee Sinisen tien eli valtatie 16 varrella levittäytyen tien molemmin puolin. Kylä on risteyspaikassa, josta tiet johtavat Lappajärvelle, Alajärvelle, Kuortaneelle ja Lapualle. Maakunnan suunnasta Myllykangas on ensimmäinen Alajärven kylistä.  

Alueen kyläyhdistyksenä toimii Myllykankaan kylätoimikunta.

Myllykankaan tunnuslauseena on ”Koko kylä kuntoon”.  Jokunen vuosi sitten kylä palkkasi yksityisen personal trainerin, joka liikutti eri ikäryhmiä ja sai kyläläisten kunnon kohoamaan.

Myllykangas palkittiin Vuoden järviseutulaisena kylänä vuonna 2014.

Myllykankaalla Vähäjoki yhtyy Kurejokeen ja veneellä pääsee jokea pitkin Lappajärvelle saakka.  Koulun piha-alueella on pieni puulajipuisto. Kylässä toimi kaksi kirpputoria.

Myllykankaan koulu tunnetaan kynäkouluna, sillä koulun aidassa on kylässä asuvan ITE-taiteilija Niilo Mäkiniemen tekemä lyijykynä. Kylästä on lähtöisin useita muitakin kulttuurialan taitajia, kuten nyt jo edesmenneet musiikin tekijät Martta ja Otto Rantamäki. Rantamäen tyttäret Merja, Margit ja Anna-Liisa musisoivat edelleen. Mainetta musiikin saralla ovat niittäneet myös Aleksi Yli-Sissala ja Onni Kivipelto.

Koulun opettaja Sari Salo on saanut valtakunnallista huomiota kehittämällään toiminnallisella opetustavalla. Peppu irti penkistä -kirjaansa hän on koonnut yli 150 vinkkiä opetuksen toiminnallisuuden lisäämiseen. 

Myllykangas on tunnettu Kanavan Kevarista ja Jykän grillistä sekä kynäkoulusta.

Myllykangas on mukavien ihmisten kylä – parasta kylässä ovat ihmiset.

Kylässä on maanviljelyä ja yrittäjyyttä, kylän työikäisestä väestöstä osa käy töissä kylän ulkopuolella.

Myllykankaalla on monipuoliset palvelut; koulu, elintarvikekioski, ravintola, kahvio, motelli, pitopalvelu, grilli, autokorjaamo, rengasliike, hevostarvikemyynitä, hevostalli, 4H-yritys ponitalli, sähkö- ja muuta rakennusalan palvelua, kirpputoreja, kotisairaanhoito- ja kotihoivapalvelua. 

Facebook-sivut

 

Möksy

Möksyn kylä sijaitsee Alajärven itäosassa, Keski-Suomen maakunnan rajalla. Kylää halkoo Sininen tie eli valtatie 16. Kylän alueeseen kuuluvat Niskakangas ja Huosianmaan. Alueen kyläyhdistyksenä toimii Möksyn kyläyhdistys.                             

Vuosina 1200 – 1637 kuului koko Ähtävänjoen vesistöalue Pietarsaaren emäseurakuntaan ja näin sen latvavesistön seutuja nimitettiin Ylimaan Kuninkaanjoen kyläksi. Silloin Möksynmäki oli Hämeen ja Savon heimojen kohtaamispaikka, jossa kaupankäynnin ohella alettiin julistaa elävää Jumalan sanaa Kirkkohietikolla. Alueella on myös papinkivi sekä väliaikaishaudat, jonne vainajia haudattiin kesäisin ennen kuljettamista Pietarsaaren tai Lappajärvelle.  Alueelle on vuonna 1970 pystytetty muistokivi, joka kertoo alueen historiasta.  Satunnaisesti Kirkkohietikolla on järjestetty jumalanpalveluksia vielä nykyäänkin.   

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Paalijärvi

Paalijärven kylä sijaitsee Alajärven itäosassa. Asutus on levinnyt kylässä olevan järven – Paalijärven – ympärille. Asutus on tiheästi järven ympärillä.  Paalijärven alueeseen kuuluvat Latvala, Herrala, Aholanpää, Jussila, Pitkänen ja Pajalanmäki.           

Kyläyhdistyksen nimi on Paalijärven kyläyhdistys. Paalijärvi on erityisesti ennen ollut ”urheiluhullu” kylä.  Joka perheestä lähdettiin hiihtämään ja juoksemaan. Liikuntaan panostetaan edelleenkin, sillä kylän ympäri on valmistunut noin 20 kilometrin pituinen vaelluseitti, jonka varrella on useita yleisiä laavuja ja taukopaikkoja sekä myös yksityisiä laavuja. Paalijärven länsipuolella sijaitsevalla Paalivuorella on näkötorni. Tanssilavan vieressä sijaitsee Eteläpään kallio ja kauempana on Pesunkallio.           

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Paalijärven luonto- ja patikointireitit Facebook ja Intolinkki

Pohjois-Lehtimäen kylät

Pohjois-Lehtimäen kylät ry:n alueeseen kuuluu Rantakankaan, Saarimaan, Latojoen ja Jaakkolan kylät.Yhdistyksen nimen mukaisesti kylät sijaitsevat Lehtimäen pohjoisosassa. Kylätalo Metso sijaitsee kantatie 68:n varrella.          

Kylätalon nimestä järjestettiin aikoinaan nimikilpailu. Metsolaakin mietittiin, mutta nimi lyhentyi Kylätalo Metsoksi. Alueella on myös runsaasti metsoja.

Alueella sijaitsevien Iso- ja Vähä-Räyrinkijärven epäillään olevan meteoriitin sirpaleista syntyneitä kraatterijärviä eli ne olisivat samaa alkuperä Lappajärven kanssa.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Kylätalo Metson Facebook-sivut

Pynttäri

Pynttäri sijaitsee Alajärven rannalla ja on kaupungin ”esikaupunkialuetta”. Pynttärin alue alkaa Lukkarinsuoralta ja päättyy Levijoen puroon.  Pynttärin kylätoimikunnan alueeseen kuuluvat Pynttäri ja Karhula.                                      

Varsinaista tunnuslausetta Pynttärillä ei ole, mutta puulaakipesäpallojoukkueen nimi on Pynttärin Pyllistys – PyPy.

Kylä sijoittuu Alajärven rannan ympäristöön. Rannassa on kaupungin ylläpitämä uimaranta.

Parasta Pynttärissä on kaunis maisema – nätti paikka. Kylä on lähellä keskustaa ja vapaat tonttipaikat ovat kysyttyjä. Kylässä on turvallista liikkua pyöräillen ja kävellen, sillä kevyenliikenteenväylät kulkevat lähes kaikkialla maanteiden varsilla.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Saukonkylä

Saukonkylä sijaitsee Alajärven keskustasta noin kahdeksan kilometriä lounaaseen. Kylä rajoittuu Kuortaneen kuntaan. Saukonkylään kuuluvat myös Patami ja Pleunankylä. Kyläyhdistyksenä on Saukonkylän kyläseura ry.

Saukonkylän alue on suurimmaksi osaksi pohjavesialuetta. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 15,2 km2 ja muodostumisalue noin 3,3 km2. Alueella on useita puroja, Lohijoki, Keltipuro ja Peräpuro, jotka yhtyvät Orasenjoeksi.

Saukonkylän alueella jokivarressa on ryömyjä, jyrkkiä pystysuoria seinämiä, jotka ovat suojeltuja alueita. Liekö kylä saanut nimensä joenrantatörmällä laskettelevista saukoista?

Kylätalon läheisyydestä alkava polku kulkee Kaivoslammen nuotiopaikalle.

Kylä on tunnettu käsityöläisitään, kylässä oli muun muassa erityisen hyviä ränkien tekijöitä. Nykyisin ränkien tekijöitä ei enää ole. Ohjaaja ja näyttelijä Eerik Kantokoski on syntyisin Saukonkylästä.

Parasta kylässä on rauhallisuus, luonto ja maisema, joka muistuttaa Lapin maisemia. Kyläyhdistys omistaa kylätalon lisäksi entisen koulurakennuksen, jossa on kaksi vuokra-asuntoa, toimistotila sekä harrastetiloja. Kaikki tilat ovat käytössä ja kyläyhdistys tarjoaa harrastetiloja myös kylän ulkopuolelta tuleville harrastajille.

Saukonkylästä käydään töissä kylän ulkopuolella, mutta kylässä on myös yrittäjyyttä. Maatalouden harjoittaminen on vähäistä, laaja pohjavesialue tuo omia rajoituksia maanviljelylle.

Saukonkylässä on tarjolla rakennusalan palveluita, arkkitehtipalveluita, koneurakointia sekä parturin palveluita. Kylätalon pihassa on ekopiste.

Kyläkortti (pdf)

Googlekartta


Saukon kyläseura on facebookissa.

Suokonmäen seudun kylät

Suokonmäki, Peräkylä, Hernesmaa, Ukonmäki ja Livonmäki kuuluvat alueeseen, jota kutsutaan Suokonmäen seudun kyliksi. Kyläyhdistyksenä toimii Suokonmäen seudun kylät ry.

 

Suokonmäen seutu on Etelä-Pohjanmaan korkein asuttu paikka, alue kohoaa 231 metriin. Viirin logossa kolme mäkeä kuvaavat alueen kyliä.

Mäkimaisemat, kotiseututalo ja Suokonmäellä kohoava näkötorni ovat Suokonmäen seudun kylille tunnusomaiset piirteet. Alue määriteltiin valtioneuvoston päätöksellä valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi vuonna 1995.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Lehtimäellä Tapahtuu -tapahtumakalenteri

Teerineva

Teerinevan kylän alueeseen kuuluvat Norpakka, Honkakangas ja Pollari. Kyläyhdistyksenä toimii Teerinevan kyläyhdistys ry.

Teerineva sijaitsee Alajärven kaupungin koiliskulmassa, Vimpelin rajalla.

Teerineva on nimensä mukaisesti hyvä teeripaikka. Kylä sijaitsee Puskalankallion ja Kettukallion välissä. Alueella on hyvät maastot muun muassa suunnistukseen ja hiihtoon. Kylä on tunnettu hyvästä yhteishengestä.

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Uusikylä

Uusikylä sijaitsee Alajärven itäisellä alueella, valtatie 16:n varrella. Uusikylän alueeseen kuuluu myös Kuolemankylä, joka sijoittuu valtatien ja Koivumäentien risteykseen.

Kyläyhdistyksenä toimii Uusikylän kyläyhdistys.

Kylän alue mainitaan vanhassa hokemassa; Halla, Nälkä ja Kuolema, Niskat nurin ja Taivaaseen. Hokemassa viitataan paikannimiin, jotka valtatietä Alajärveltä Kyyjärven suuntaa ajettaessa ovat Halla-aho, Nälkämäki ja Kuolema sekä niiden jälkeen tulevat Niskankangas ja Taivasmäki.       

Googlekartta

Kyläkortti (pdf)

Facebook-sivut

Kotisivut

Scroll to Top