Lapuan kylät
Lapua – parasta asukkaille
”Lapualla asuvat ovat Suomen tyytyväisimpiä, tule mukaan kasvavaan joukkoomme! Kehuja Lapua saa etenkin terveys-, liikunta- ja kulttuuripalveluistaan, kauniista luonnosta ja yhteisöllisyydestä.”
Lainaus kotisivulta lapua.fi
Tutustu Lapuan kyliin:
Alanurmo
Alanurmo on kasvava kylä, joka levittäytyy Nurmonjoen molemmille puolille alkaen läheltä Lapuan keskustaa Lapuan- ja Nurmonjoen liittymäkohdan eteläpuolelta. Kylä ulottuu noin kuusi kilometriä etelään, hieman Kaaranmännikön leirikeskuksen eteläpuolelle.
Alanurmo sijaitsee varsin otollisella paikalla Lapuan ja Seinäjoen välissä. Matkaa Lapuan keskustaan on noin 3 kilometriä. Seinäjoelle matkaa kertyy hieman yli 20 kilometriä.
Alanurmon kyläyhdistys ry on rekisteröity vuonna 2005, mutta toiminta alkoi 90-luvulla. Kyläyhdistyksellä ei ole kylätaloa, vaan kokoontumistilana toimii Alanurmon uusi koulu, joka on otettu käyttöön syksyllä 2013. Kyläläiset kokoontuvat myös Alanurmon koulurannan puistossa, johon kyläyhdistys on rakentanut grillin, huvimajan, venelaiturit molemmin puolin jokea ja arboretum-puiston, jota on tarkoitus laajentaa.
Haapakoski
Lapuan Haapakoski sijaitsee Lapuanjoen molemmin puolin Hourunkosken sekä Haapakosken nuorisoseuran ympäristössä.
Kylän alueeseen kuuluvat Haapakoski, Männikkö, Karhunkylä, Keronkylä, Kojolankylä, Kangsluoma, Pitkämäki, Mantere, Lonki, Sippolanmäki, Harrinmäki, Pihlajainen, Välimäenmäki, Fossi, Lankila ja Suokko.
Alueen kyläyhdistys on Haapakosken kyläyhdistys ry. Kyläyhdistyksessä on edustajat kylässä toimivista muista yhdistyksistä Haapakosken Kiristä, Haapakosken maamiesseurasta, Haapakosken maa- ja kotitalousnaisista, Haapakosken metsästysseurasta, Haapakosken koulun vanhempainyhdistyksestä ja Männikön kouluyhdistyksestä. Kylässä toimii siis edelleen kaksi alakoulua.
Vuonna 1900 perustettu Haapakosken Nuorisoseura on kylän sydän. Nuorisoseuralla on ollut aikaisemmin vilkasta näytelmätoimintaa ja tukkilaiskisojakin on järjestetty. Nykyisinkin nuorisoseurantalossa on monenlaista harrastustoimintaa, tilojen käyttöprosentti on 80.
Nuorisoseuraliikkeen historian kirjoittaneen maisteri Jaakko Nummisen sukujuuret ovat Haapakoskella. ”Isä-Matti” – Matti Laurila on syntynyt Haapakoskella Talvitien talossa, hän kuoli johtaessaan taistelua Länkipohjassa (19.12.1865- 16.3.1918). Talvitien talon seinässä on vuonna 2004 paljastettu muistolaatta.
Haapakosken maisemia hallitsevat Lapuanjoki sekä laajat peltolakeudet. Kylän alueella on valaistu pururata sekä useita laavuja eri puolilla kylää, muun muassa nuorisoseuran rannassa sekä Hauskamäen kalliolla. Hauskamäen kallioilla ja Roomion kallion alueella retkeillään paljon.
Kylä on tunnettu erityisesti vireästä nuorisoseurasta.
Parasta kylässä on kyläyhteisö ja aktiivinen talkooväki.
Kylässä on yrittäjyyttä ja maanviljelystä. Osa työikäisestä väestöstä käy töissä kylän ulkopuolella.
Haapakosken kylän alueella on toiminnassa Haapakosken ja Männikön koulut, kirjastoauto käy kylässä. Kylässä on taksi, hierojia ja vyöhyke- ja fysioterapeutti, parturi-kampaamoja, kuljetusyrittäjiä, maansiirto- ja koneurakoitsijoita, koneen korjaus- ja puualan yrittäjiä, alkoholihoitola, savipaja,. Kylässä asuu myös yrittäjiä, jotka harjoittavat yritystoimintaa muualla kuin kylän alueella.
Haapajärvenkylä on viiden järven kylä.
Nuorisoseuran Facebook-sivut Kotisivut Kyläkortti (pdf)Hellanmaa
Hellanmaa sijaitsee Lapualla, valtatie 16 ja Ylihärmään vievän Hellanmaantien varrella. Kylään kuuluvat Hellanmaan, Toijanniemen, Ala-Hellan ja Raamatun taloudet. Kylässä toimii Hellanmaan Nuorisoseura, joka on perustettu vuonna 1898.
Nuorisoseurantalo on rakennettu 1930 ja vuosien 2010-2015 aikana talo uudistettiin kauttaaltaan. Taloa vuokrataan juhlatilaisuuksiin, istumapaikkoja on 150-170 hengelle ja astiasto 40 hengelle, Hellanmaan maa- ja kotitalousseuralta voi vuokrata astiaston.
Nuorisoseurantalon toiminta keskittyy kesäkuukausille. Toukokuussa järjestetään koulujen päättäjäiset ala-astelaisille, kesällä on avoinna kesäkioski.
Hellanmaan kylässä viihtyisyyttä luovat maaseudun rauha ja hiljaisuus sekä yhteisöllisyys. Alueella myyntiin tulevat talot ovat haluttuja. Kylässä toimii kauppa, asiamiesposti, neuvola, seurakuntakoti, ala-aste, taksi ja parturi-kampaamo.
Hirvijoki
Lapua Hirvijoki sijaitsee Sinisen tien, valtatie 16, varrella, 18 kilometrin etäisyydellä Lapuan keskustasta. Kylässä toimiva aktiivinen Hirvijoen Nuorisoseura ry on perustettu vuonna 1917 ja seurantalo on rakennettu samana vuonna.
Vuonna 2006 valmistui seurantalon suuri remontti, jonka mahdollisti hanketuki. Iso tanssisali, nykyaikainen keittiö ja avara ravintolapuoli tarjoaa monipuoliset tilat erilaisten juhlien ja tilaisuuksien viettoon.
Tilaan mahtuu kokonaisuudessaan 250 henkilöä ja pöytätilaa on sujuvasti 150 henkilölle. Tilan voi kätevästi jakaa myös pienemmäksi juhlatilaksi. Vuokrattavissa on maa- ja kotitalousnaisten astiasto 100 hengelle.
Kauhajärvi
Kauhajärven kylä sijaitsee Lapuan itäsuunnalla Kauhajärven ympärillä. Urheilu- ja vapaa-ajanseura Kauhajärven Töpinä ry toimii aktiivisesti kylässä. Seura on perustettu vuonna 1931 ja se sai Leader Aisaparin Vuoden Intoilu-palkinnon 2014 oman asuinseudun kehittämisestä.
Seuran kokoontumistilana toimii Rantapuiston Tanssilava. Se on rakennettu talkootyöllä vuonna 1957 ja tansseja tanssittiin suurmenestyksellä. Aikojen myötä lava ajautui huonoon kuntoon. Vuonna 2012 alkoi kunnostusprojekti, jossa tanssilavan katto, lattia ja ulkopinnat sekä piha-alue uudistettiin. Tilaa vuokrataan juhliin ja järjestetään kyläläisille tapahtumia. Istumapaikkoja on 100 hengelle ja keittiö.
Kauhajärven nähtävyys on Kauhajärven kirkko, joka rakennettiin palaneen kirkon tilalle ja vihittiin käyttöön 1983. Alvar Aallon suunnittelema tapuli säästyi palolta, samoin sen seinässä oleva vaivaispoika vuodelta 1869. Kirkon yhteydessä sijaitsee kylän hautausmaa.
Lakaluoma
Lakaluoma on aktiivinen kylä, joka sijaitsee Lapuan kaupungin kaakkoiskulmalla 23 kilometriä Lapualta kantatie 66:tta Kuortaneen suuntaan. Kylään kuuluvat Lakaluoman, Tampparin, Karankylän ja Fossin kylät.
Kylässä toimii Lakaluoman kyläyhdistys, jota edelsi vuonna 1927 perustettu Lakaluoman Nuorisoseura. Yhdistysmuotoon siirryttiin vuonna 2015.
Kokoontumistilana toimii Lakaluoman kylätalo, joka on entinen nuorisoseurantalo 1920-luvun loppupuolelta. Taloa kunnostetaan vuonna 2017 ympärivuotiseen käyttöön soveltuvaksi. Talossa on istumapaikkoja 100 hengelle ja 100 hengen astiaston voi vuokrata maatalousnaisilta.
Mustamaa
Mustamaa sijaitsee Lapualta Alajärven suuntaan 9 kilometriä. Kylän alueeseen kuuluvat Mustamaan, Hatunkylän, Laakerin, Kurunsaaren, Ihamäen ja Katiskamäen kylät. Kylässä toimii Mustamaan maa- ja kotitalousseura, joka on perustettu alun perin maamiesseurana vuonna 1947 ja muutos maa- ja kotitalousseuraksi tehtiin 1992.
Kokoontumistilana toimi aikoinaan kyläkoulu, mutta kun koulu lakkautettiin ja koulurakennus myytiin, jäi seura ilman omaa tilaa. Seura vuokraa kyläläisille ruoka-ja kahvikalustoa, kahvinkeittimiä, maaliruiskua, rakennustelineitä ja jyrää. Kalustolle on oma vaja ja vastuuhenkilöt.
Alueella on kiinnostavia muinaiskohteita: Hatunkylässä on kolme kivikautista asuinpaikkaa, jotka sijaitsevat Hatunluoman länsipuolella viljelysmaalla. Kaksi kalliota, Vasaruskallio ja Hatunkallio kohoavat esille lakeusmaisemasta.
Pouttu
Poutun kylä sijaitse Lapuan keskustan pohjoispuolella, melko lähellä keskustaa. Kylä levittäytyy Lapuanjoen molemmin puolin. Poutun kylän alueeseen kuuluvat Poutun lisäksi Härsilä, Alapää ja Takaluoma. Kyläyhdistyksenä toimii Poutun kyläyhdistys.
Kyläyhdistyksellä on oma logo, jossa vaakunaan on symbolisesti kuvattu Lapuanjoki sekä laaja viljelylakeus.
Poutun kylämaisemalle leimallista on laaja viljelylakeus. Kun karjaa ennenmuinoin laidunnettiin Alajoella, rakensivat talolliset joelle jokitupia, joissa piikatytöt asuivat kesäisin karjaa paimentaessaan. Yksi Alajoen tuvista on kunnostettu kylätuvaksi. Kylätupa kertoo omalla tavallaan kylän historiasta.
Laajat peltoalueet on liitetty osaksi kylän toimintaa muun muassa järjestämällä peltoseuroja. Poutun talvitapahtumat sekä pääsiäisvalkeat kokoavat kyläläisiä yhteen.
Poutun koulu on perinteinen kyläkoulu. Parasta kylässä on hyvä yhteishenki.
Kylässä on paljon yritystoimintaa.
Prepulan kylät
Prepulan kyliin kuuluvat Länsikylän, Rautakorven ja Karhunmäen kylät. Ne sijaitsevat Lapuan länsipuolella 10-14 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alueella toimii Prepulan kyläyhdistys ry, joka on perustettu vuonna 1996. Kylän kokoontumistilana toimii 2004 valmistunut Karhunmäen kota lammen rannalla.
Karhunmäen kotaan mahtuu istumaan hyvin 40 henkeä ja siellä voi myös yöpyä. Alueella toimii aktiivisesti useita yhdistyksiä: Maamiesseura, Maa- ja Kotitalousnaiset ja Urheiluseura Kiila.
Alueen kylissä viihdytään luonnonläheisyyden, rauhallisuuden ja yhteisöllisyyden vuoksi, kyläläiset kokoontuvat pitkin vuotta yhteisiin tilaisuuksiin.
Vapaa-ajankeskus Wanha Karhunmäki tarjoaa alueella majoitus-, kokous- ja juhlatiloja. Talo on aikoinaan toiminut kansanopiston ja tiloissa sijaitsee myös heränneisyyden museo. Talopiirin läheisyydestä lähtee patikkareitti Tohninpolku Simpsiölle.
Ruha
Ruha sijaitsee Lapuan eteläpuolella Nurmonjoen varrella sujuvien kulkureittien varrella lähellä Seinäjokea. Alue ulottuu Kellojan sillasta alkaen Seinäjoen (Nurmo) rajaan asti, Koskelankylä mukaan luettuna.
Kyläyhdistyksenä toimii Ruhan kyläyhdistys.
Ruhan rautatien liikennepaikka perustettiin 1886. Henkilöliikenne Ruhasta loppui 1983. Vanhan asemarakennuksen ohitse kulkee nykyisin kaksoisraide, joka halkoo koko kylän.
Kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1896 ja koulu toimii kylässä edelleen. Oppilaita noin 70. Uusi koulurakennus valmistui 1984 ja se on lentopalloseura Ruha Wolley:n kotihalli. Kylässä toimivia yhdistyksiä ovat Lapuan Virkiän Ruhan kyläosasto, joka järjestää monipuolista liikuntaa, sekä Ruhan maamiesseura ja Ruhan maa- ja kotitalousnaiset. Virpikallion-Jerssinkallion metsäpolut tarjoavat mukavia liikuntamaastoja myös suunnistajille. Alueella on myös laavu. Alueella on n. 30 ha suojelualueet. Lisäksi Lapuan kaupunki on rauhoittanut Nurmonnevan palstan, jolla tavataan uhanalainen suovenhokas-perhonen. Järvimetsän Natura-alue sijaitsee Seinäjoen rajalla, Martikkalanjärven pohjoispuolella.
Viljavat peltoaukeat ovat olennainen osa kylämaisemaa. Asuminen ja eläminen kylässä on rauhallista ja luonnonläheistä. Asutus on tullut jo 1500-luvulla, levittäytyen kahden puolen Nurmonjokivartta. Kylänraitteja pohjalaistaloineen edustavat hyvin Nyrhilänmäen ja Koskelankylän maalaistalojen raitit.
Kylä on jatkuvasti kasvava ja ikärakenteeltaan hyvä. Mäki-Muilun asuntoalue sijaitsee valtatie 19 varressa. Alueelle on kaavoitettu ja myytävänä toistakymmentä uutta omakotitonttia.
Romukivi on yksi Ruhan jääkauden luonnonmerkeistä. Se lienee saanut nimensä epätasaisesta ja rosoisesta muodostaan. Kylän uimarantana vilkkaassa käytössä on Leppilahden monttu.
Kylä on tunnettu Ruha Wolleystä, viljavasta peltolakeudesta, luontokohteistaan ja kylässä sijainneesta rautatieasemasta. Myös musiikintekijä, Miljoonasade-yhtyeen perustaja, Heikki Salo on syntyisin Ruhasta.
Parasta kylässä on sijainti ja hyvät yhteydet, koulu sekä asukasmäärän lisääntyminen.
Kylässä harjoitetaan maanviljelystä, yrittäjyys on voimakasta ja osa työikäisestä väestöstä käy töissä kylän ulkopuolella kuten Atrialla, Seinäjoen keskussairaalassa, sekä Lapuan ja Härmänmaan metalliteollisuudessa.
Kylässä on koulu. Palveluja tarjoavia yrittäjiä kylässä ovat kone- ja metsäkoneurakoitsijat, kuljetus- ja autoyrittäjät, taksit, metallialan yritykset, sähköurakointiyritykset, rakennusurakointiyritykset, kotipalveluyritys, jalka- ja kasvohoitola, puutarha-ala yritys, vesiosuuskunnat, av-alan yritys.
Facebook-sivut
Tiistenjoki
Tiistenjoki sijaitsee Lapuan kaupungin eteläosassa, kantatie 66 varressa, Lapuanjoki virtaa kylän läpi. Kylään kuuluu myös Ylikylä. Keskustaan on etäisyyttä 15 kilometriä. Tiistenjoen Nuorisoseura toimii aktiivisesti ja on perustettu vuonna 1898.
Nykyinen nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1927, suurin remontti tehtiin vuonna 2012 jolloin vaihdetiin ikkunat, maalattiin sisätilat, vaihdetiin ulkolaudoitus ja rakennettiin terassi. Istumapaikkoja talossa on 300 hengelle.
Nuorisoseura järjestää vuosittain eriaiheisen komian tapahtuman, esimerkiksi ”Komiat Traktorit”, joka on kerännyt noin tuhat kävijää. Vuosittain sytytetään pääsiäiskokko ja järjestetään lasten hiihtokilpailut. Tiistenjoen kalastusseura järjestää myös kalastuskilpailut.
Ylikylä
Lapuan Ylikylä sijaitsee Vasunmäentien varressa lakeusmaisemissa 20 kilometrin etäisyydellä Lapuan keskustasta ja kylä kuuluu Tiistenjoen kylään. Ylikylän kylätoimikunta on perustettu vuonna 1980. Kylätalona toimii toinen pääty entisestä kaupparakennuksesta.
Kylätalona toimiva kaupparakennus on rakennettu vuonna 1935 ja kylätalon puoli kaupasta remontoitiin kokoontumistilaksi vuonna 2007. Istumapaikkoja on 40 hengelle ja maamiesseuran naisosaston astiasto 100 hengelle.
Kylätalolla kokoontuu miesten aamupiiri joka viikko ja naisten iltapäiväpiiri joka toinen viikko. Naisten piirissä on tehty hyväntekeväisyyskäsitöitä, mm sukkia alokkaille ja Äiti Teresa -peittoja. Myös taidepiiri kokoontuu talolla.