Vaikuttavia tuloksia

Aisaparin kehittämisstrategia EU:n ohjelmakaudelle 2014 – 2020 on nimeltään ”Merkki Päällä” Ohjelmakauden varsinainen toteuttaminen ja hankkeiden vastaanotto alkoi toukokuussa 2015. Sen verran Aisaparissa otettiin ”ennakkoa”, että tiedottaminen uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista aloitettiin huhtikuussa ja vuoden 2015 loppuun mennessä oli vastaanotettu 100 hankehakemusta. Ohjelmakauusi lähti vauhdilla käyntiin…

Haettuihin toimenpiteisiin kuuluvat ”normaalit” yksittäiset hankkeet, teemahankkeiden toimenpiteet ja yritysryhmähankkeissa mukana olevat kehittämishankkeet. Myönteisen päätöksen on saanut 320 hanketta, 25 teemahankkeen alahanketta ja 44 yritysryhmähankkeessa mukana olevaa hanketta. Aktivointi ja tiedotus on onnistunut, tietoa jaettu alueelle monikanavaisesti, ollaan näkyvissä ja saavutettavissa, hankkeet tiedottavat toiminnastaan. Valmistuneisiin kohteisiin jaetut hankekyltit ovat innostaneet toimimaan myös itse. Vanhan ajan puskaradio ja nykyään tuo sosiaalinen media vievät viestiä tehokkaasti eteenpäin. Aisaparin alueen ruohonjuuritason toimijat ovat kiinnostuneista omasta ja alueen kehittämisestä, ovathan paikalliset ihmiset ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Aisaparin yhteydenottoon pidetään matalaa kynnystä ja siksi omia ideoita ja suunnitelmia uskalletaan sanoa ääneen. Toiminta on paikallislähtöistä ja avointa kaikille. Alueen toimijat uskaltavat lähteä tekemään hakemusta ja osataan tehdä hakemuksia, jos sormi menee suuhun, niin apuja ja neuvoja löytyy. Perinteisten paperihakemusten lisäksi yli puolet hakemuksista on tehty sähköisesti. Kauden alussa Hyrrä-järjestelmässä oli ongelmia, mutta nykyään se toimii jo mukavasti. Tämä tosiasia niin hakemusten kuin hakijoiden määrässä kumoaa sen, että hankkeiden hakeminen olisi ylipääsemätöntä. Helppoa se ei aina ole, mutta vaiva kannattaa nähdä, jos haluaa jotakin saada aikaan. Hakemusten ja päätösten määrä kertoo myös siitä, että Aisaparin hallitus on joutunut myös todella töihin. Kokouksiin valmistautuminen on vienyt aikaa, sillä hakemuksia on riittänyt. Leader-periaatteet ovat arkipäivää ja yhtenä tärkeimmistä kriteereistä on bottom – up eli,että hankeideat tulevat alueen toimijoilta ei ylhäältä annettuina. Hatun nosto myös Aisaparin hallitukselle!

Aisaparin strategia arvioitin alueelle hyvin osuvaksi. Myöntövaltuutta saatiin n. 10,2 milj. €, joka oli toiseksi suurin ”rahapotti” Suomen 54 ryhmän joukossa. Lisäksi Aisapari on hakenut ja saanut lisämyöntövaltuutta kaksi kertaa hankerahoitukseen ja kerran toimintarahaa.  Aisaparin alueen kunnat ovat sitoutuneet olemaan mukana rahoittamassa Leader-toimintaa. Kuntien osuus on 20 % julkisesta rahoituksesta (12 milj. €), joka tarkoittaa 2,4 milj. ja kun mukaan huomioi myös tuon yksityisen rahoituksen osuuden, niin kuntaraha osuus on noin 11,5 %.  Ja strategia on toteutunut, hyvillä Merkki Päällä -strategian mukaisilla hankkeilla, joita yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, kunnat ja kaupungit ovat hakeneet ja toteuttaneet. 

Kökkä on paikallinen tapa tehdä asioita yhteiseksi hyväksi ja yhdessä.  On rakennettu, remontoitu, tehty reittejä ja opasteita, suunniteltu, kaivettu ja kuljetettu  Tuo 100.000 tuntia on laskettu sen mukaan, että talkootyön arvo hankepäätöksissä on tuo 1,5 milj. € ja henkilötyön tuntihinta on 15 €/h. Joku voi pohtia, että toteutuvatko hankkeet täysimääräisenä ja itse asiassa toteutuvat, monessa hankkeessa sitä tehdään myös paljon arvioitua enemmän. Strategian tavoitteeksi on asetettu 62.000 talkootyötuntia.  Seurantatietojen mukaan tunteja oli tehty jo yli 77.000 tuntia ja kehittämishankkeita on käynnissä vielä 90.  Voi vain arvailla, kuinka monta yksittäistä henkilöä on ollut tekemässä kökkää. On sellaisia, jotka tehneet satoja tunteja, mutta myös sellaisia, jotka ovat ennättäneet mukaan ainoastaan muutamaksi tunniksi. Puhutaan tuhansista henkilöistä. Yhdessä tekeminen on myös yhteisöllistä ja lisää hyvinvointia. Huomioitavaa on, että kökkää ei tehdä ainoastaan Aisaparin rahoittamissa hankkeissa, vaan sitä tehdään myös ELY:n rahoittamissa hankkeissa ja vielä enemmän vapaaehtoistyönä ilman minkäänlaisia hankkeita, mennään vaan ja tehdään yhdessä – niin on aina tehty 😊

Aisaparin tavoitteena on ollut, että hakemuksia saadaan kaikista alueen kunnista ja näin on myös tapahtunut. Jos jossakin päin on ollut vähän rauhallisempaa, niin on pohdittu, että ketä pitäisi aktivoida. Aisaparin alueeseen viimeisimpänä liittyneeltä Lehtimäeltä on myös mukavasti yhteydenottoja ja hankkeitakin.  Hakemuksia tulee aika lailla tasaisesti asukaslukujen suhteessa, kun huomioidaan koko ohjelmakausi.  Kartalla merkitty yritys-, kehittämis- ja yleishyödylliset investoinnit omalla symbolilla, ja niitähän siellä riittää… 

Aisaparin alueella on vahvaa yrittäjyyttä, halua ja tahtoa yrittäjämäiseen toimintaan. Yrittäjyys on tapa vastata elinympäristössä havaittuihin puutteisiin sekä tarttua mahdollisuuksiin. Halutaan luoda uutta, ollaan valmiita ottamaan vastuuta, viedä asioita eteenpäin ja saada aikaan tuloksia. Sen lisäksi, että työllistetään itsensä, tarjotaan työtä myös muille. Uusien työpaikkojen määrä on saatu Hyrrän seurantatiedoista. Nämä tiedot kerätään siinä vaiheessa, kun hanke on päättynyt. Tavoite uusille työpaikolle oli sata uutta työpaikkaa ja toteuma on 51, mutta on huomioitava, noin 40 hankkeen seurantatiedot puuttuvat eli määrät kasvavat vielä. Se mikä yritysten rahoittamisessa on merkittävää, on monialaisuus eli yrityksiä on rahoitettu 25 eri toimialalle.

Aisaparin rahoittamien yrityshankkeiden tavoite on saada aikaan töitä ja toimeentuloa. Edellisellä sivulla kuultiin jo uusista työpaikoista.  Myös yritysten liikevaihdot ja taloudelliset tulokset ovat kokonaisuutena tarkasteltuna kasvussa. Myös nämä tiedot ovat Hyrrän seurantatiedoista. Näissä luvuissa merkittävää on se, että sekä liikevaihdot ja taloudelliset tulokset on kerätty hankkeen päättyessä eli siinä vaiheessa, kun useimmissa hankkeissa tehdyt investoinnit ovat juuri valmistuneet ja varsinainen kasvu näkyy myöhemmässä vaiheessa. 

Digitaidot ovat parantuneet sekä yrityksissä että maatiloilla, alueen asukkaat osaavat paremmin käyttää digitaalisia palveluita.  Lähiruokaa arvostetaan, tuotetaan ja kulutetaan aikaisempaa enemmän. Yksi mielenkiintoinen yritystoiminnan käynnistäminen on Pure Garden Oy, jossa jalostetaan tuotteita valkosipulista.  Tietoisuus kestävästä kehityksestä, kierrätyksestä ja energian säästämisestä on lisääntynyt. Esiselvityksillä on haettu tietoa mm. Biokaasulaitoksen toimintaedellytyksiä sekä Green Care-toiminnan käynnistämistä. Uudenlaisten ratkaisujen hakeminen on mahdollista, hankerahoituksen puitteissa. Hyviä käytäntöjä on haettu myös kansainvälisen yhteistyön avulla.

Aisapari on tukenut hankerahoituksella yhteisöjen toimintaa; yhteistä tekemistä ja tilojen kunnostamista, mukana on myös useita uusia toimijoita. Paikallista identiteettiä vahvistavia hankkeita toteuttavat mm. pitäjäseurat, kyläyhdistykset, nuorisoseurat sekä muut paikalliset yhdistykset.  Yhteisöt antavat yksilölleen identiteetin ja tarkoituksen tunteen. Kollektiiveina eli yhteistoimin ne pystyvät paremmin puolustamaan jäsentensä etuja. Yhteistä tulevaisuutta rakennetaan yhdessä. Yhteiskunta ilman yhteisöjä on tuuliajolla, paikalliset yhteisöt ovat Aisaparin alueen todellinen vahvuus. 

Kansainvälisyys on haaste ja mahdollisuus.   Aisaparin hankkeilla on edistetty ja tullaan edistämään alueen kansainvälistymistä. Rahoitettuja kansainvälistymistä edistäviä hankkeita on kaikkiaan lähes 20. Hankkeiden kustannusarvioiden yhteissumma on 1,5 miljoonaa euroa.  Hankkeiden kautta löydetään uusia kumppaneita, vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, saadaan uusia ideoita ja toimintamalleja, tutustutaan toisiimme ja maittemme kulttuuriin sekä tehdään suunnitelmia yhteistyölle myös jatkossa. Tämä ohjelmakausi on ollut hyvä päänavaus kansainväliseen yhteistyöhön.    Yhteistyökumppanit ovat Ruotsi, Viro, Saksa, Itävalta Ranska, Espanja, Irlanti, Skotlanti, Romania, Puola  Lisäksi valmisteilla hankkeita, joiden yhteistyökumppanit tulevat Belgiasta, Italiasta, Serbiasta, Kroatiasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Tsekistä. 

Alueen elinvoimaisuus kumpuaa vahvasta yrittäjyydestä ja kyvystä reagoida muuttuviin tilanteisiin ja tulevaan muutokseen. Työpaikat ja palvelut syntyvät uutta kokeilemalla ja olemassa olevaa vahvistamalla. Aktiivisuus lisää alueen vetovoimaisuutta ja viihtyvyyttä. Aisapari on rahoittanut yli 150 elinvoimaisuutta tukevaa hanketta, näiden yhteenlaskettu kustannusarvio on lähes 12 miljoonaa.  Tukea ovat saaneet yritykset ja elinkeinollisuutta kehittävät ja monipuolistavat hankkeet. Hankehakijoina ovat laajasti olleet erilaiset toimijat eri puolilta Aisaparin aluetta. Rahoituksen turvin on luotu mahdollisuuksia oman alueen harrastustoiminnan laajentamiseen.  Elinympäristön viihtyvyyteen liittyen on rahoitettu 137 ympäristöä parantavaa toimenpidettä, suurempaa ja pienempää. Elinvoimaisuuden lisäämiseen kuuluvat myös koulutushankkeet. Niihin on osallistunut yli 700 henkilöä ja koulutuspäivien määrä on 176. Sen lisäksi, että hankkeiden avulla tehdään aluetta kehittäviä asioita, niin myös itse hankkeet työllistävät. Seurantatietojen mukaan hankkeet ovat tähän mennessä työllistäneet jo 86 HTV:tä ja todellakin, hankkeita on vielä käynnissä eli tuo luku kasvaa vielä. 

Aisaparin yhteistyöverkosto on laajentunut ohjelmakauden aikana. Aisaparin ja Aisaparin rahoittamien hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin on osallistunut noin 50.000 henkilöä. Ja yhteisiä tilaisuuksia on Aisapari järjestänyt noin 500. Tiedotuksella tavoitetaan toimijoita laajasti, esim. Aisaparin sähköisen uutiskirjeen vastaanottajina on yli 2000 henkilöä.  Saimme hyvän startin kuluvan ohjelmakauden alussa, aktivointi tavoitti laajan joukon alueen asukkaita ja toimijoita. Kumppanuuspöydät, Aisapariverkosto, elinkeinotoimijoiden yhteiset tapaamiset sekä Aisaparin rooli alueen verkottajana, lisäävät yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Aisaparin tekee yhteistyötä, joka edistää paikallisen kehittämissuunnitelman toteutumista sekä hyödyttää Aisaparin aluetta. Yhteistyökumppanit saattavat löytyä joko omalta alueelta tai alueen ulkopuolelta. Alueiden väliset hankkeet mahdollistavat yhteistyön ja yhteiset hankkeet myös Leader-ryhmien välillä. Yhteistyö on muuttunut tiiviimmäksi ja tavoitteellisemmaksi, osataan ja uskalletaan ottaa yhteyttä ja tehdä yhteistyötä monissa eri asioissa. Aisapari on mukana myös 16 alueiden välisessä hankkeessa, jotka toteutetaan useamman Leader-ryhmän alueella. Eri Leader-ryhmiä noissa hankkeissa on 19. Eniten yhteistyötä lähimpien eli Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ryhmien kanssa. Kauimmaisena kumppanina Pohjoisimman Lapin Leader. Hankkeiden kautta ja miksei muutenkin on levitetty hyviä käytäntöjä vaihdettu kokemuksia.  Hankeyhteistyö ryhmien lisäksi Aisaparin vertaisauditointikumppanina 20. eli Jyväsriihi.

Usein mediassa nostetaan esiin, että hankerahoitusta jää käyttämättä ja rahoitus joudutaan palauttamaan takaisin Euroopan Unionille.  Aisaparin tavoitteena on että, päätöksillä sidonta olisi 100 %. Tällä hetkellä tuo prosentti oli 99,97 % ja EU rahoitusta oli 1.500 euroa käyttämättä. Lisärahoitusta on vielä tulossa tälle syksylle ja siinä vaiheessa tuo sidonta täsmäytetään tuonne 100 % – ylittää ei tuota voi.  Hankkeita kannustetaan käyttämään varat kokonaisuudessaan, jos nyt vielä käynnissä olevista hankkeista joku hanke toteutuu suunniteltua pienempänä, niin kuin todennäköistä on, silloin rahoitus aikanaan palautuu EU:lle 

Ainakin vuosi 2021 ja mahdollisesti myös vuosi 2022 on Aisaparilla käytössä siirtymäkauden rahoitusta. Rahoituksen määrästä ei vielä ole tietoa, sillä hakemus MMM:lle sen osalta tehdään lokakuun loppuun mennessä. Käytössä ovat siis uuden ohjelmakauden rahat, mutta toimitaan Merkki Päällä- strategian mukaisesti. Varsinainen uusi EU:n ohjelmakausi alkanee vuoden 2023 alusta ja sen kauden strategiaa on jo vähinsä aloitettu valmistella.  Varsinainen strategiatyö tullaan tekemään vuoden 2021 aikana, tervetuloa mukaan!

Share on facebook
Share on whatsapp
Share on email
Share on linkedin
Vieritä ylös