Paalijärvi on vireä maalaiskylä Etelä-Pohjanmaalla, Alajärvellä. Kylän maisemaa hallitsee järvi sekä järvenrantaniityt. Kesäisin niityillä näkee vielä lehmiä laiduntamassa ja maatalous on edelleenkin merkittävä elinkeino. Maatalouden lisäksi kylässä toimii kymmeniä eri alojen pienyrityksiä ja niiden merkitys elinkeinona on merkittävä. Osa paalijärveläisistä kulkee töissä lähialueella kuten Alajärvellä, Lapualla ja Seinäjoella.
Paalijärvellä on noin 350 asukasta ja 110 kotitaloutta. Kylän kotitalouksien lukumäärä kasvaa tasaisesti ja vanhat talot on kunnostettu ja pidetty asutettuina. Kylän yhteisiä asioita hoitaa tiiviissä yhteistyössä Paalijärven maamiesseura (vuodesta 1947) ja kyläyhdistys (vuodesta 1982). Kylässä on oma koulu ja ryhmäpäiväkoti.
Paalijärven rannalla sijaitseva tanssilava on kylän yhteinen kokoontumispaikka, jossa kyläyhdistys pitää kesäkahvilaa. Lava on myös suosittu häidenviettopaikka.
OSOITE: Paalijärventie 229, 62950 Alajärvi
Tanssilavan pihan takaosassa on Paalijärven luonto- ja patikointireitin lähtöpaikka. Lataa reittikartta tästä linkistä.
Paalijärvenpatikan ja Nestepolun gpx-tiedostot
google-kartalla:
Kuvatunnelmia reitiltä voit katsella tässä linkissä (YouTube).
Paalijärven tanssilavan pihassa on runsaasti parkkitilaa. Läheisellä syväyksen uimarannalla on pukukopit ja jylhät rantakalliot. Lähikauppa sijaitsee Hoiskon Nesteellä, jonne pääsee kulkemaan myös patikointireitin länsipuolelta lähtevää yhdysreittiä pitkin.
Reitin alussa on jyrkkä nousu Eteläpään kalliolle. Kalliolta avautuu näkymät järvelle. Kivenpesäkallion laavun kohdalle saavuttaessa lähdetään kulkemaan rengasreittiä, jonka pituus on noin 20 km. Reitin kulkusuunta on ohjattu nuolilla myötäpäivään.
Kivenpesäkalliolta lähdetään kohti Pirkkalannevaa, jossa on reitistön pisin yhtäjaksoinen pitkospuuosuus.
Pitkospuiden jälkeen noustaan Ryssänmäelle. Ryssänmäen nimi juontaa juurensa vuoden 1841 synkkiin tapahtumiin, jolloin tällä paikalla hyökättiin kahden laukkuryssän kimppuun. Toinen heistä menehtyi saamiinsa vammoihin.
Ryssänmäeltä alkaa kangasmetsävaltainen osuus kohti Paalivuoren näkötornia. Tällä välillä vastaan tulee Hoiskoon johtavan yhdyspolun risteys ja infotaulut. Jatkettaessa matkaa Paalivuorelle päin kuljetaan pieni suoalue pitkospuineen. Paalivuoren näkötornille johtaa noin 1 km:n pituinen hiekkatien pätkä, jonka alkupäässä on moottoriajoneuvojen esteeksi asennettu ketju. Paalivuoren harjalla on noin kilometrin pituinen jääkauden muokkaama irtokivijuonne, jonka läpi tämä tie kulkee. Paalivuoren lakipisteen korkeuslukema on +168,8 ja kalliorinteessä on 18,5 m korkea näkötorni, josta avautuu avarat maisemat joka ilmansuuntaan. Näkötornin juurella on laavu.
Paalivuoren jyrkkää mäkirinnettä laskeudutaan Rimmiin. Lähestyttäessä kuntoradan pysäköintipaikkaa laskeudutaan toinen jyrkkä mäkirinne Kapernaumiksi ristityssä paikassa. Kuntoradalta jatketaan noin puoli kilometriä metsätietä pitkin kunnes käännytään Hattukalliolle päin. Hattukallion nousun ja kalliomaisemien jälkeen laskeudutaan taas alas.
Pietarsaarennevalla on reitin toiset pitemmät pitkospuut. Tämän jälkeen jatkuu kangasmetsämaisema aina Kankaanpäänkydölle asti. Kytötien ja peltoaukean jälkeen käännytään hiekkatielle.
Männistönkankaaksi kutsutun harjun ylityksen jälkeen tulee vastaan toinen hiekkatie, jota lähdetään kulkemaan vasemmalle kohti Myllypuroa.
Myllypuron koskessa on ollut 1800 luvun loppupuolella viljamylly ja 1900-luvun alkupuolella päremylly. Kosken uomista voi vielä erottaa jäänteitä tästä. Myllypurolla on tulentekopaikka. Kosken yli on rakennettu silta, josta on mukava seurata veden virtausta.
Myllypurolta jatketaan matkaa kohti Puntosenmäkeä. Osuus on helppokulkuista kangasmetsää. Puntosenmäellä on maamiesseuran kuivaaja ja infopiste. Tästä jatketaan muutama sata metriä hiekkatietä jonka jälkeen siirrytään taas metsään. Ennen Huosianmaanharjua kuljetaan hetki pitkospuita. Harjun laelta jatketaan matkaa kangasmetsämaisemissa ja lyhyen hiekkatieosuuden jälkeen saavutaan rengasreitin aloituskohtaan Kivenpesäkalliolle. Puntosenmäki ja Huosianmaanharju -nimet ovat perimätiedon mukaan peräisin alueella vaikuttaneiden tervanpolttajien nimistä.
Koko reittiä ei tarvitse kulkea kerralla. Useamman eri lähtöpaikan ansiosta reitistä pystyy kulkemaan erilaisia pätkiä.
Esimerkkejä lyhyistä päiväretkistä:
Tanssilavan lähtöpaikalta Kivenpesäkallion laavulle 2,8 km
Kuntoradan lähtöpaikalta näkötornille 3,8 km
Kuivaajan parkkipaikalta Myllypurolle 3,8 km
Kokonaisen Paalijärvipatikan virallinen kiertosuunta on myötäpäivään ja oranssit nuolimerkit ohjaavat maastossa aina myötäpäivään. Kartan reittipisteiden selitykset:
1 = Tanssilava (63,051326⁰N 23,915336⁰E)
2 = Kivenpesäkallio (63,045527⁰N 23,935423⁰E)
3 = Ryssänmäki (63,042778⁰N 23,906374⁰N)
4 = Nestepolun risteys
5 = Näkötorni (63,066866⁰N 23,883677⁰E)
6 = Kuntorata (63,077142⁰N 23,869601⁰E)
7 = Myllypuro (63,085811⁰N 23,913029⁰E)
8= Puntosenmäki (63,070881⁰N 23,920925⁰E)
REITTIVAIHTOEHTOJA
Tanssilavan lähtöpaikalta, kartassa kohta 1 (63,051326⁰N/23,915336⁰E)
Koko Paalijärvipatikka 22.3 km · Lähtö ja paluu kohdasta 1.
Kivenpesäkallion laavuretki 2.8 km · Kangasmetsää ja kallioita. Alussa jyrkkä nousu. Perillä laavu. · Kulkuohjeet karttapisteinä: 1 → 2 (käännös takaisin)
Myllypurolla pyörähdys 14.2 km · Kangasmetsää, mäkirinteitä ja myllypuron silta. · Kulkuohjeet karttapisteinä: 1→2→8→ 7 (käännös takaisin)
Näkötornilla pyörähdys 16.6 km · Kangasmetsää, pitkospuita, ja maisemia näkötornista · Kulkuohjeet karttapisteinä: 1→2→3→4→5 (käännös takaisin). Kuntoradan lähtöpaikalta, kartassa kohta 6 (63,077142⁰N/23,869601⁰E)
Näkötornin mäkirinteet 3.8 km · reitin suurimmat korkeuserot ja vaihtelevaa maastoa · Kulkuohjeet karttapisteinä: 6→5 (käännös takaisin)
Hattukallio-Myllypuron reitti 10 km · monipuolinen reitti; paljon käännöksiä, kangasmetsää, pitkospuita nevalla, metsä-, pelto- ja hiekkatietä, mäkirinnettä ja myllypuron silta · Kulkuohjeet karttapisteinä: 6→7 (käännös takaisin). Kuivaajan parkkipaikalta, kartassa kohta 8 (63,070881⁰N/23,920925⁰E)
Myllypuron retki 3.8 km · loivaa helppokulkuista maastoa, kangasmetsää ja myllypuron silta · Kulkuohjeet karttapisteinä: 8→7 (käännös takaisin)
LYHYET TURVAOHJEET:
– kerro läheisillesi minne suunnalle lähdet patikoimaan ja kuinka pitkään aiot viipyä
– mielellään kartta mukaan
– ota täyteen ladattu matkapuhelin mukaan hätätilanteita varten (älypuhelimiin on ladattavissa 112-sovellus)
– älä yliarvioi omaa jaksamistasi
– muista asianmukaiset varusteet: lämpimällä kelillä ota riittävästi nestettä mukaan ja kylmällä kelillä riittävästi vaatetusta
Patikointireitti on toteutettu Paalijärven maamiesseuran ja kyläyhdistyksen yhteistyönä Leader Aisaparin hankerahoituksen tuella.
Paalijärven luonto- ja patikointireitit löytyvät myös Facebookista.
Katso myös Retkipaikan artikkeli (retkipaikka.fi)