Lapuan kansainvälisen urkufestivaalin keskiössä ovat tuomiokirkon upeat urut

Picture of Kuva ja teksti

Kuva ja teksti

Henna Toppari

Talkoohenki on avainasemassa tapahtuman järjestämisessä

Asko Peltola on tuttu Aisaparin alkutaipaleelta parinkymmenen vuoden takaa: Aisapari ry:n ensimmäinen puheenjohtaja. Sen jälkeen hän on muun muassa johtanut Etelä-Pohjanmaan liittoa 15 vuoden ajan. Maakuntajohtajan tehtävästä hän jäi eläkkeelle 2022. Lapuan Urkufestivaaliyhdistyksen puheenjohtajana vuosi 2023 oli ensimmäinen.

— Pyydettiin, ja tulin lupautuneeksi, Peltola sanoo.

Uusi puheenjohtaja aloitti kiinnostavalla hetkellä. Kyseessä oli Lapuan urkufestivaalien juhlavuosi: Tapahtuma järjestettiin kymmenettä kertaa, ja vietettiin myös 20-vuotisjuhlaa. Käsillä oli siis paljon suunnittelua.

— Minun tehtäväni on pidellä lankoja käsissä, Peltola kuvailee rooliaan.

— Yhdistyksen hallitus on aktiivinen. He ovat kaikessa mukana, myyvät lippuja, järjestävät tarjoilut, kyyditsevät vierailevia urkureita, tekevät talkootyönä kaiken. Eteläpohjalainen kökkähenki on tässä yhdistyksessä voimissaan.

Peltola on Lapuan urkufestivaaliyhdistyksen puheenjohtajan roolissa uusi, mutta monipuolisena musiikinharrastajana seurannut tapahtumaa ja käynyt järjestetyissä konserteissa koko sen historian ajan.

— Urkufestivaalin alulle laittanut ja vuosia aktiivisesti järjestelyistä vastannut kanttori ja tapahtuman primus motor Paula Pääkkönen teki hienoa työtä. Urkuri Kalevi Kiviniemen panos pitkäaikaisena taiteellisena johtajana oli myös todella merkittävä.   

Tapahtuma urkujen ympärille

Ajatus tapahtumasta, jossa urut ovat keskiössä, syntyi 2000-luvun alussa. Lapuan tuomiokirkon ainutlaatuiset, Suomen suurimmat urut oli juuri huollettu perusteellisesti, ja niiden haluttiin pääsevän laaja-alaisemmin soitettavaksi ja kuultavaksi. Urkumusiikkia haluttiin tehdä tunnetuksi suuremmalle yleisölle, ja madaltaa kynnystä lähteä sitä kuuntelemaan. Soitin tiedettiin tasokkaaksi ja kansainväliselläkin mittapuulla kiinnostavaksi. Urkujen suurelle yleisölle tuttu ja arvokas tehtävä löytyy kirkollisista tilaisuuksista, mutta soitin taipuu myös moneen muuhun. Tahto saada arvokas soitin tapahtuman keskiöön koko potentiaalissaan oli selkeä. Suunnittelu eteni, ja Lapuan urkufestivaaliyhdistys ry perustettiin vuonna 2002.

Aisaparikin astui kuvaan tässä kohden. Paula Pääkkönen oli kuullut uudesta Leader-rahoitusmuodosta, ja kääntyi Aisaparin puoleen. Rahoitus ei taipunut itse tapahtuman järjestämiseen, mutta suunnitteluun ja perusasioiden kuntoon laittamiseen tukea myönnettiin. Vuonna 2003 järjestetyt ensimmäiset Lapuan urkufestivaalit saavuttivat yleisötavoitteensa, kun jokaisessa konsertissa oli noin 1000 kuulijaa. Onnistunut tapahtuma sai jatkoa 2005 ja sen jälkeen edelleen pääasiassa kahden vuoden välein.

Pillistö on vaikuttava näky. Uruissa on 85 äänikertaa ja pillejä sanotaan olevan 6666 kappaletta.

Kansainvälisille urkurivieraille yllättävä paikka

Syksyn 2023 juhlavuoden urkufestivaalit olivat viisipäiväiset. Ohjelmiston kokoamisesta vastasi Jimi Järvinen, joka on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2018, huippu-urkuri itsekin.

— Taiteellisen johtajan merkitys tapahtumalle on suuri. Hänellä on verkostot ja asiantuntemus, hän suunnittelee ohjelmiston ja sopii esiintyjät, Asko Peltola kiittelee.

— Nyt loppuvuoden hengähdämme, mutta 2024 alkaa jo seuraavan tapahtuman suunnittelu. Vielä emme ole päättäneet, tuleeko se olemaan 2025 vai 2026. Ohjelmiston rakentamiseen on hyvä varata aikaa. Sopimukset on tehtävä ajoissa. Ja aina on keksittävä myös jotakin uutta ja yllättävää. Ajatuksia ja ideoita on! 

Urkufestivaalin ohjelmistossa on aina kansainvälisten huippu-urkureiden konsertteja ja jotakin uutta, erilaista, esimerkiksi yllättäviä musiikkityyli- tai soitinyhdistelmiä. Peltolalle on jäänyt mieleen esimerkiksi Kalevi Kiviniemen ja Marzi Nymanin yhteiskonsertti.

— Virtuooseja kumpikin. Koko kirkko taisi täristä, kun he laittoivat parastaan, Peltola muistaa.

Kansainvälisille urkurivieraille esiintymispaikka on yllättävä:  

— Kyllä he ihmettelevät, kun tällainen kirkko ja erityisesti näin hienot urut löytyvät verraten pieneltä paikkakunnalta. Esiintyjä saattaa olla soittanut Notre Damen urkuja Pariisissa. Lapuan tuomiokirkon urut ovat silti kiinnostavat heillekin, ne ovat tasokkaat ja äänikertoja on paljon.

Urkumusiikki on musiikinlajina sellainen, että kohderyhmä on aika pieni. Pääasiassa kuulijat tulevat lähialueelta: Lapualta, lähiympäristöstä, Etelä-Pohjanmaan alueelta. Tapahtuma sinänsä kiinnostaa musiikinystäviä ja saa lähtemään paikalle. Vaikuttaisi siltä, että alkuperäinen tavoite on toteutunut, ja kynnys lähteä kuulemaan on madaltunut. Todelliset urkumusiikin harrastajat tulevat tänne kauempaakin. Tapahtuman tulevaisuus näyttää valoisalta, ja siitä suurin ansio kuuluu aktiiviselle yhdistykselle festivaalin takana.    

Ihmisten aktiivisuus vie eteenpäin

Asko Peltola on maakuntajohtajana toiminut maakunnan kehittämisen aitiopaikalla ja aikoinaan ollut perustamassa Aisaparia. Peltola näkee avainasiana alueen elinvoimaisuudelle ihmisten aktiivisuuden, ylpeyden kotiseudusta ja avoimuuden uudelle.

— Täällä ollaan valmiita tekemään työtä asioiden eteen, ollaan mukana, Peltola luettelee.

— Etelä-Pohjanmaahan on omaleimainen paikka, Suomen Texas, eikä muualta tulevalle aina helppo. Täällä on vahvaa historiaa ja vanhoillisuuttakin. Olen kuitenkin huomannut avartumista. Ollaan ylpeitä omasta perinnöstä, mutta ei jästipäitä. Ollaan valmiita näkemään, että hyvää on muuallakin, ja siitä voidaan ottaa opiksi.

Aisaparin perustamisvaiheita Peltola muistelee lämmöllä: 

— Tuntuu, että juurihan sitä perustettiin. Otettiin selvää, mikä tämä uusi mahdollisuus on ja miten sitä viedään eteenpäin, hyödyksi omalle alueelle. Nimeäkin pohdittiin kovasti, ja hyvähän siitä tuli. Aisapariin päädyttiin, koska alueeseen kuului kaksi seutukuntaa, silloiset Härmänmaa ja Järviseutu. Aisapari sanana kuvaa myös kehittämisyhdistyksen ja Leader-rahoituksen roolia auttavana kätenä ja työparina työssä alueen hyväksi. 

— Leader-rahoituksen merkitys alueelle on suuri, ja sen hyödyntämisessä avainasemassa alueen aktiiviset asukkaat, jotka ideoivat ja toteuttavat hankkeita.  

Urkujen julkisivun alaosaa koristaa viisi enkelihahmoa, jotka on veistänyt lapualainen Kaarlo Lamminheimo.

Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Yhdessä ylöspäin -julkaisussa, joka jaettiin kotitalouksiin Aisaparin alueella keväällä 2024. Voit lukea julkaisun sähköisen version vierestä olevasta linkistä.

Scroll to Top