Kulttuuri ja yhteisöllisyys kukoistavat Alasen talossa

Ketolan Paksun sukuseura päätti muutama vuosi sitten, että suvun kantaisän kotitalosta, Alasen talosta Lapuan Kauhajärvellä, tehdään koko kylän ja maakunnan yhteinen mummola – siis yhteisömummola.

—  Alkuun pohdimme, mitä sukuseurassa tekisimme lahjoituksena saadulla talolla. Pitäähän talolla olla käyttäjiä, mutta ensin piti päättää, kenelle remontti tehdään ja miksi, sukuseuran puheenjohtaja Kirsi Ojala kertoo.

Seura sai Aisaparilta rahoitusta talon kunnostamiseen vuonna 2020 ja hanke saatiin päätökseen vuoden 2022 lopussa.

 —  Alasen talo on elävä yhteisöllinen talo, yhteinen mummola, johon kaikki ovat tervetulleita, Ojala jatkaa.

Talossa on mahdollista myös yöpyä, mutta ennen kaikkea sisällä ja pihamaalla voi järjestää monenlaista tapahtumaa. Sukuseurassa on hankkeen alusta lähtien pidetty selvänä, että taloa vuokrataan myös muiden toimijoiden käyttöön.

Kesäpehtooreista pontta yhteisömummolaan

Talon kunnostuksen lisäksi sukuseura haki rahoitusta yhteisöllisen toiminnan aloittamiseen talolla. Rahoitusta haettiin pilotointiin kesälle 2021. “Alasen kesätohinat -21” -hankkeen päätavoitteena oli lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja kyläkulttuurin lisääminen, sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. 

—  Halusimme kannustaa luovuuteen ja kulttuuritoimintaan tutustumiseen, sekä toiminnallamme ylläpitää ja kehittää lasten ja nuorten taideharrastusta, Ojala kuvailee. 

Talon kunnostuksen lisäksi sukuseura haki rahoitusta yhteisöllisen toiminnan aloittamiseen talolla. Rahoitusta haettiin pilotointiin kesälle 2021. Alasen kesätohinat -2021 -hankkeen päätavoitteena oli lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja kyläkulttuurin vahvistaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.

—  Halusimme kannustaa luovuuteen ja kulttuuritoimintaan tutustumiseen. Hankkeella haluttiin tukea ja kehittää lasten ja nuorten taideharrastusta, ja tapahtumapäivien suosiosta päätellen tällainen oli tervetullutta, Ojala kuvailee.

Hankkeessa järjestettiin kesän aikana valokuvaus- ja käsityökursseja, toiminta- ja luontopäiviä sekä nuotio- ja elokuvailtoja. Kurssiohjelman suunnittelivat kolme nuorta aikuista, jotka muuttivat kesäksi Alasen taloon “kesäpehtooreiksi” ja toimivat kesän kursseilla ohjaajina.

Kuvassa Alasen talon ovi, joka on keltainen. Oven karmit ovat valkoiset ja oven yläpuolella on vuosiluku 1784. Talon seinät ovat perinteiset punamultamaalin väriset. Oven pielessä on maitotonkka ja kukkakimppuja metallisessa kastelukannussa.
Alasen talo entisöitiin yhteisömummolaksi, jossa voi yöpyä sekä järjestää erilaisia tapahtumia.

—  Saimme jo tapahtumissamme paljon myönteistä palautetta hankkeesta. Osallistujien puheista hehkui onni ja kiitollisuus siitä, että pienessä maalaiskylässä järjestetään yhteisöllistä toimintaa. Ilman kesän 2021 kokeilua ja kesäpehtooreita ei varmasti oltaisi Alasen talon kanssa tässä pisteessä, Ojala kertoo.

Alasen talo löytänyt käyttäjänsä

Hankkeiden päätyttyä sukuseura on Ojalan sanojen mukaan “vetänyt hieman henkeä” hankkeiden toteuttamisesta. Suunnitelmissa on digitoida sukuseuran hallussa olevia vanhoja valokuvia ja teettää osasta vedoksia taidenäyttelyä varten.

Alasen taloa on remontin valmistuttua vuokrattu aktiivisesti eri toimijoille, kuten yhdistyksille ja yksityisille,

—  On ihanaa huomata, että tänä kesänä minua ei ole kauheasti kaivattu talolla, kun homma pyörii muiden käyttäjien aktiivisuudella, Ojala nauraa.

Taiteilijoita Brasiliasta ja Etelä-Koreasta asti

Haastattelu osui samaan aikaan Alasen tuvalle, kun pihapiirissä ja tuvassa oli käynnissä Maalla –taidefestivaali. Festivaali pilotoitiin Kauhajärvellä vuonna 2023 Alasen –taidefestivaali nimellä.

—  Kirsi oli tuntemiinsa taitelijoihin yhteydessä ja kyseli, josko tuvalla voisi järjestää jonkinlaista taidenäyttelyä kesällä 2023. Ajatus hieman paisui ja taidefestivaali syntyi, kertoo festivaalin työryhmän jäsen tekstiilitaiteilija Anu Saari. 

Festivaali on järjestetty täysin työryhmän (Moona Aho, Tiiu Hyyryläinen ja Anu Saari) vapaaehtoispanoksella, eikä tapahtuma ole saanut toiminnalleen tukea. Hartia voimin järjestetty festivaali on kuitenkin kerännyt kiinnostusta ulkomaita myöden. Ennen itse festivaalia järjestettävään taiteilijaresidenssiin saapui tänä vuonna taiteilijoita muun muassa Etelä-Koreasta ja Brasiliasta. Avoimessa haussa festivaaleille haki yli 60 taiteilijaa. 

—  Viime vuonna festivaalit järjestettiin heinäkuussa ja meillä oli kävijöitä reilun viikon aikana yli 500. Se on aika paljon Kauhajärven kokoiselle kylälle, Saari jatkaa. 

Perunaladossa esillä oli Ella Kiviniemen ja Elias Lahtisen kuvia Men With No Mountains -teoskokonaisuudesta. Kuvassa Ella Kiviniemen valokuvavedos Lenni Lammista (2018) pellavakankaalle. Osallistujat saivat myös luoda omia kuvakollaasejaan pyykkilangoille.

Elämää tyhjiin tiloihin

Anu Saari kuvailee tärkeäksi sitä, että festivaalilla pystytään luomaan mahdollisuuksia uusille, nuorille taiteilijoille tuoda omaa taidettaan esille ja samalla herättää maaseudulla hiljaisia tiloja uudelleen eloon. Näyttely onkin ripustettu Alasen talon vanhaan puimalatoon sekä perunalatoon. 

—  Harva on päässyt ripustamaan teoksiaan vanhaan puimalatoon. Lautojen välistä siivilöityvä valo muuttuu totta kai päivän mittaan ja tuo oman elementtinsä näyttelyyn, Saari kuvailee.

Haaveena työryhmällä on elävöittää lisää maaseudun hiljaisia tiloja ja toteuttaa festivaali monipaikkaisena eri kohteissa.

—  Alasen talo on toiminut hyvin paikkana festivaalille, ja yhteistyö sukuseuran kanssa on ollut sujuvaa. Kyläläiset kokevat tärkeäksi, että täällä järjestetään ilmaista ohjelmaa ja elävöitetään kylää, Saari toteaa. 

Kuvassa puimalatoon ripustettu ryijyteos. Valo siivilöityy vanhan puimaladon lautojen välistä.
Puimaladon lautojen välistä siivilöityvä valo loi oman mielenkiintoisen elementtinsä taidenäyttelyyn. Kuvassa Uni Nissisen teos Door (2024).

Alasen talo onkin lunastanut lupauksensa yhteisömummolana ja kyläkulttuurin elvyttäjänä. Yhteisömummola on vuokrattavissa erilaisiin tapahtumiin ja talossa onkin järjestetty taidefestivaalin lisäksi muun muassa erilaisia kursseja, sukukokouksia, rippijuhlat, leffailtoja, kirpputoreja, ja kesäisin on pidetty kahvilaa tupakeittiössä.

Lue lisää

Alasen kesätohinat -21

Yhteisömummolaksi kunnostettavasta pohjalaistalosta ja sen pihapiiristä rakentuu kesän ajaksi vilkkaasti elävä, avoin ja vieraanvarainen kohtaamispaikka kaiken-ikäisille. Nuoret järjestävät sukuseuran tarjoamassa ympäristössä maksutonta ja avointa toimintaa ja harrastepäiviä erityisesti lapsille ja nuorille. Hankkeen numero 157898, kehittämishanke. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hallinnoija: Ketolan Paksun sukuseura ry, yhteyshenkilö Kirsi Ojala. Hankkeen kustannusarvio 23 199,00 €

Read More »

Alasen talon tarina autiotuvasta yhteisömummolaksi

Alasen talosta Yhteisömummolaksi -kehityshankkeessa saatetaan sukuseuran omistama rakennusperinnön kannalta arvokas pohjalaistalo peruskunnoltaan ja mukavuuksiltaan tasolle, jossa se voi palvella laajasti koko Etelä-Pohjanmaata elävänä kokoontumis- ja toimintapaikkana. Yhteisömummola elvyttää ja vahvistaa kyläkulttuuria ja maaseudun elämänmuotoa, ja palvelee erityisesti niitä pohjalaisia ja pohjalaisjuurisia ihmisiä, joilla ei enää ole suvun kokoontumispaikkana perinteistä maalaistaloa, omaa mummolaa. Sukuseura toimii kaikille

Read More »

Alasen talon kesätapahtumat

KESÄKAHVILAT heinäkuussa torstaisin 

  • Ketolan Paksun sukuseura järjestää kesäkahvilat heinäkuussa joka torstai, klo 14-19.
  • Päivämäärät 4., 11., 18. ja 25. heinäkuuta.
  • Teemanäyttelynä kastemekot ja Eugen Uotilan vanhat kylävalokuvat.
  • Kahvilan tuotto Alasen talon ylläpitoon ja toiminnan järjestämiseen.
  •  

26.7. ALASEN TALON ESITTELY   

  • Pohjalainen rakennusperintö ry:n lyhyt vierailu, joka on avoin kaikille perinnerakentamisesta kiinnostuneille (kellonaika tarkentuu).
  • Sukuseura esittelee vuonna 1784 rakennetun talon uutta elämää ja kunnostusta yhteisömummolaksi.
  • Tarjolla kahvit tuvassa, vapaaehtoinen kahvimaksu.

26.-27.7 SANAA JA RUKOUSTA

  • Hengellinen viikonloppu, vetäjänä Timo Räisänen.

ELOKUISET YÖKYLÄSEURAT 

  • Tunnelmalliset iltaseurat ja iltapala tuvassa takan loimussa, yöpyminen vanhan talon suojissa ja aamupala.
  • Iltapala-, majoitus- ja aamupalamaksu 25 € / hlö.
  • Emäntänä Heli Karhumäki.
  • Päivämäärä tarkentuu
Scroll to Top