Järviseutu-Seura on toteuttanut viime vuosina useita luontoelämyksiä edistäviä hankkeita Aisaparin alueella. Ensimmäisenä toteutettiin Tervareitin melontareitti, jossa Kyrönjoen KoskiHäjyt kartoitti kesällä 2014 ostopalveluna Ähtävänjoen. Kartoituksessa tehtiin 30 tutkimusretkeä, joihin osallistui 44 eri melojaa. Retkien tuloksena syntyi 52-sivuinen Tervareitin melontaopas.
Melontareittejä ja Geopark haaveita
Järviseudun OutdoorsLife -hankkeessa vuosina 2015-2017 haaveiltiin jo geoparkistakin. Hanke vaikutti omalta osaltaan siihen, että kraatterijärvi nousi alueen kehittämistoiminnan keskiöön.
Lisäksi OutdoorsLife-hanke ohjasi kolmen investointihankeen ja kuuden kehittämishankkeen toteutumista Järviseudun alueella. Hankkeen kannustamina alueelle saatiin METSO-hyvinvointipolku Alajärvelle, rakennettiin pitkospuita ja ryhdyttiin kehittämään Evijärven uittoperinnealuetta.
Kesällä 2016 tehtiin melontakartoituksia Savonjoella, Kerttuanjärvellä, Norijoella, Purmonjoella ja Purmojärvellä. Kaikilla viidellä jatkokartoitukseen kuuluvalla vesistön osalla on melonnan kannalta vähintään paikallista merkitystä, osalla maakunnallistakin. Sekä Tervareitin hyödyntäminen että näiden kohteiden kehittäminen odottavat innokkaita asiaan tarttujia.
Kraatterijärven Georeitti-hankkeessa FT, kraatteritutkija, planeettageologi Teemu Öhman toi alueen ainutlaatuisen geologian jokaisen ulottuville. Alueen geologisesti mielenkiintoiset kohteet ovat nyt kartalla ja kuvattuna niin, että niistä on iloa jokaiselle luonnossa liikkujalle. Hankkeen päätteeksi julkaistiin 130-sivuinen Kraatterijärven Georeitti -raportti .
Vaellusreittejä
Kortesjärvi-seura ja Järviseutuseura ovat toteuttaneet Leipätien vaellusreittiä Lappajärven ja Kortesjärven välille. Samassa yhteydessä Hanhivuorelle pystytettiin näkötorni. Opastuskyltit reitille suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä.
Kraatterijärven opastushankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin kohteisiin tulevat kyltitykset ja vaellusreitin opasteet, ja seuraavassa hankkeessa toteutettiin niiden pystytys talkootyönä. Opasteita pystytettiin sekä vaellusreitin että georeitin kohteisiin. Georeitin ja kulttuuripyöräreittien kohteisiin tulevat kilvet kertovat seudun historiaa ja geologiaa niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin.
Reitit ja kyltit ovat osa alueelle suunniteltua geopark-kokonaisuutta. Järviseudun Matkailun master planissa ja useissa Lappajärven kunnan hallinnoimissa hankkeissa on kasvanut yhteinen näkemys alueen kehittämisestä niin, että Lappajärvi ja sen syntyhistoria ovat kärkenä alueen omaleimaisuuden markkinoinnissa. Järviseutu-seuran laitettua kehittämisen alkuun, on Lappajärven kunta jatkanut Geoparkin kehittämistyötä ja koordinoinut hakemusprosessin. Vimpelin kunta on osallistunut kansainvälisten yhteyksien rakentamiseen.
Järviseutu-Seuran hanketoiminta on uutta kotiseututyötä, joka avaa uusia uomia kotiseudun kehittämiseen. 60-vuotias kotiseutuyhdistys kehittää toimintaansa ajanmukaisella tavalla: pyöräily- ja vaellusreitit, niiden varrella sijaitsevien kulttuurikohteiden ja geologian esiin nostaminen opettavat arvostamaan omaa kotiseutua ja turvallinen luonnossa liikkuminen kohentaa kuntoa mielekkäällä tavalla.
Kehittäminen jatkuu
Geoparkin kehittämistä on jatkanut Lappajärven kunta, joka on toteuttanut useita hankkeita ja vienyt maaliin Geopark-statuksen saamisen alueelle. Unesco myönsi Geopark-statuksen Kraatterijärvelle maaliskuussa 2024.
Toiminnan koordinointi siirtyy seuraavaksi Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu oy:lle. Kun sopimukset kuntien kanssa saadaan valmiiksi, alkaa geoparkin toiminnanjohtajan rekrytointi.
Uudet uomat eli uudet tavat toimia, perinteitä nokkelasti hyödyntävät innovaatiot tai uudet kumppanuudet ovat Leader-toiminnan ydintä ja Aisaparin toiminnan läpileikkaavia teemoja. Kraatterijärven Geopark on esimerkki siitä, miten uusi uoma voi löytyä tutusta maastosta.
Lue lisää
Tervareitti
Kyrönjoen KoskiHäjyt teki alkukesällä 2014 ainutlaatuisen tempauksen ja kartoitti Ähtävänjoen vesistön Tervareitin nimellä kulkevaksi melontareitiksi. 20 päivän aikana tehtiin 30 tutkimusretkeä, joihin osallistui 44 eri melojaa. 250 yksittäisen melonnan yhteenlasketuksi pituudeksi tuli noin 3000 kilometriä. Näiden retkien tuloksena syntyi 52-sivuinen Tervareitin melontaopas (pdf). Ähtävänjoen vesistö on koko laajan Pohjanmaan monipuolisin melontareitti, joka tarjoaa viisi hyvin
Kraatterijärven georeitti
Kraatterijärven Georeitti: mielenkiintoisimmat geologiset kohteet Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä Geologi, FT Teemu Öhman oli vuosina 2016–2017 Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa suunnittelemassa yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kollegojen kanssa geologista luontoreittiä, joka kiertää Euroopan suurimman kraatterijärven – Lappajärven – ympäri. Reitti esittelee monipuolisesti alueen maa- ja kallioperägeologiaa ja pieneltä osin myös historiaa. Raporttia
Leipätie
Leipätie on Kortesjärvi-seuran rakentama vaellusreitti, joka kulkee Järviseudun vanhinta tiesuuntaa Kortesjärven Purmojärveltä kohti Pietarsaarta. Aisaparin hankkeena tehtiin osuuden Saarijärvi-Näkinkallio perustöitä ja sittemmin reitti on merkitty maastoon Hanhivuorelle ja Lappajärvelle saakka. Rannikon suunnalla Leipätie yhtyy Pedersöressä Saukonreittiin (Utterleden). Reitti google-kartalla Leipätie yhtyy Saukonreittiin Lostenella (Ilveskivellä). Reitin alussa olevalta parkkipaikalta (osoite Lostensvägen, Överpurmo, koordinaatit N63 22.254 E23
Leipätien näkötorni I
Pystytetään näkötorni Losten–Kivitippu -vaellusreitin varrelle Purmojärven Soidinkalliolle. Hankkeen numero 120717 , yleishyödyllinen investointi. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hallinnoija: Järviseutu-Seura ry, yhteyshenkilö Mauri Jokela. Hankkeen kustannusarvio 14 930,00 € Julkinen tuki 9 704,50 € Yksityinen rahoitus 5 225,50 € josta talkootyötä 5 225,50 € Hankeaika: 01.02.2020 – 30.09.2021
Kraatterijärven Geopark esiselvityshanke
Kraatterijärven seudulla ovat kunnat, yritykset ja kolmas sektori tehneet toimenpiteitä ja hankkeita, joiden yhtenä päämääränä on ollut Geopark-statuksen saaminen Lappajärven ainutlaatuiselle meteoriittikraatterille. Tässä hankkeessa selvitetään edellytysten täyttyminen, jotka UNESCO vaatii Global Geopark -statuksen saamiseksi sekä alueellinen tahtotila statusta kohtaan. Hankkeen numero 83266, kehittämishanke. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hallinnoija: Lappajärven kunta, yhteyshenkilöt Sari
Järviseudun matkailun Master Plan
Laaditaan matkailun Master Plan Järviseudulle – Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Master Plan on kehittämisen työkalu, jota voidaan hyödyntää ohjaamaan matkailun kehittämistä alueella. Hankkeen numero 49965, kehittämishanke. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hallinnoija: AISAPARI ry, yhteyshenkilö Mervi Niemi-Huhdanpää. Hankkeen kustannusarvio 29 976,00 € Julkinen tuki 29 976,00 € 01.08.2017 – 31.01.2018 Master Plan
Lappajärven Leipätien pitkospuuhanke
Rakennetaan Lappajärvellä Hanhinevan ylittävä 500 metrin pituinen pitkospuu osuus, jonka toteuttaminen on perusedellytys koko Järviseudun kattavalle reitistölle. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hallinnoija: Järviseutu-Seura ry, yhteyshenkilö Hannu Nevala. Hankkeen kustannusarvio 14 615,38 € Julkinen tuki 9 500,00 € Yksityinen rahoitus 5 115,38 € josta talkootyötä 5 115,38 € Hankeaika 04.01.2016 – 31.12.2017 Loppuraportti_Leipätien_pitkospuuhanke Järviseutu-Seura
Etelä-Pohjanmaan Järviseudun OutdoorsLife
Hallinnoija: Järviseutu-Seura ry Yhteyshenkilö Hannu Nevala Edistetään uusien virkistys-ja matkailukäyttöön soveltuvien, virallisesti luokiteltujen reitistöjen toteuttamista ja selvitetään myös muita alueita, joille voidaan kehittää uusia virkistys- ja aktiviteettimatkailua palvelevia kokonaisuuksia. Hanke on saanut rahoituksen Leader AISAPARI ry:ltä. Hankkeen kustannusarvio 131 640 € Tuki (eu+valtio+kunta) 117 119 € Yksityinen rahoitus 14 441 € josta talkootyötä 11 000
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Yhdessä ylöspäin -julkaisussa, joka jaettiin kotitalouksiin Aisaparin alueella keväällä 2024. Voit lukea julkaisun sähköisen version vierestä olevasta linkistä.