Suomessa kisattiin kesän aikana siitä, mitkä ovat kiivetyimmät EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat. Valtakunnallinen kuntoporraskilpailu on päättynyt ja voittoon kipusivat Hakkarin kuntoportaat Lempäälässä. Kisan kolmas sija tuli Seinäjoelle Jouppilanvuoren Elämysportaille ja Vimpelin Lakeaharju saavutti palkinnon suurimmasta määrästä porrasnousuja suhteessa asukasmäärään.
Hakkarin kuntoportaat ovat voittaneet valtakunnallisen maaseudun kuntoporraskilpailun. Kilpailuaikana voittajaportaita kuljettiin yhteensä jopa yli 83 000 kertaa. Jouppilanvuoren Elämysportaat jäi niukasti kolmossijalle 68 123 porrasnousulla ja -laskulla häviten Paraisten Koirabaanan kuntoportaille vain reilulla 700 nousulla- ja laskulla. Kilpailun kolmen kärki erottui tuloksillaan selvästi muista.
– Lakeuden Elämysliikunta ry haluaa kiittää kaikkia, jotka osallistuivat kisaan ja osoittivat innokkuutta Elämysportailla kulkemiseen. Tulos on yhteisömme aktiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden juhla – ilman teitä tämä saavutus ei olisi ollut mahdollinen, Lakeuden Elämysliikunta ry:n toiminnanjohtaja Hannu Salo kiittää porraskävijöitä.
– Vaikka kolmas sija jättää ripauksen nälkää tuleviin haasteisiin, on se samalla osoitus siitä, että Seinäjoen Juoppilanvuoren Elämysportaat ovat lunastaneet paikkansa valtakunnan kiinnostavimpien liikuntakohteiden joukossa. Jokainen porrasnousu on askel kohti hyvinvointia ja yhteisiä tavoitteita, toteaa Katrin Tiittanen Lakeuden Elämysliikunta ry:stä.
Vimpeliin tsemppipalkinto
Kilpailussa jaettiin tsemppipalkinto niille portaille, joita noustiin eniten suhteessa väkilukuun. Tämän palkinnon nappasi alle 3 000 asukkaan Vimpeliin sijoittuvat Lakeaharjun kuntoportaat. Vimpelissä portaita askellettiin ylös ja alas yhteensä lähes 13 000 kertaa.
– Mieltä lämmittää, kun Vimpelissä käytetään rakentamiamme kuntoportaita asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla, vaikka kisan voittoon meillä ei pienenä paikkakuntana ollut tietenkään mitään mahdollisuutta, totesi Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran sihteeri Heikki Salmela.
Kilpailu käynnistyi kesäkuun alussa ja päättyi syyskuun loppuun. Mukana oli 17 kuntoportaat eri puolelta Suomea. Kaikkien näiden kuntoportaiden rakentamiseen on tehty/käytetty merkittävä määrä talkootyötä aktiivisten paikallisten kyläyhdistysten, kuntien ja liikuntaseurojen toimesta. Samat aktiiviset toimijat olivat nyt mukana myös kilpailun markkinoinnissa ja mahdollistivat kisaan osallistumisen sekä innostivat paikalliset mukaan porrasnousuihin.
Hakkarin kuntoportaat saa voittajana palkinnoksi 1 500 euroa ja Lakeaharjun kuntoportaiden saama tsemppipalkinto on 500 euroa. Palkinnon voi käyttää esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien liikuntavälineiden hankintaan tai liikunnallisiin tapahtumiin.
Ohessa kuvia Vimpelin Lakeaharjun kuntoportaista, niiden rakennusvaiheista sekä avajaisista. Kuvat: Heikki Salmela.
EU:n maaseuturahoituksella 50 kuntoportaat ympäri Suomen
Lakeaharjun kuntoportaisiin EU:n maaseuturahoituksen tukea myönnettiin Leader Aisaparin kautta. Kuntoportaat rakennettiin kesällä 2019 ja rakentamiseen talkootunteja kertyi yli 1600. Kustannusarvio talkoot mukaan lukien oli 47000 €, josta Aisaparin rahallinen tuki oli 23000 €. Pituutta portailla on liki 400 m.
Jouppilanvuoren elämysportaisiin myönnettiin rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja ne valmistuivat vuonna 2019. Portaille myönnettiin tukea 92 000 € ja portaiden kustannusarvio oli 153 000 €. Kävijälaskuri Joupiskan elämysportaille on rahoitettu Leader Liiveristä. Portaat käsittävät yhteensä 441 askelmaa, kun nousee ”suorinta” reittiä huipulle portaita on 309 kappaletta. Maaseuturahoitusta on myönnetty jo lähes 50 kuntoportaille Suomessa.
Suurin osa maaseuturahoitteisista portaista on myös rakennettu talkootyöllä – hyvässä yhteishengessä. Esimerkiksi Vimpelissä 400 metriä pitkiin portaisiin kertyi talkootyötunteja yli 1600.
Kuntoportaat ovat kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä, mikä mahdollistaa liikunnan harrastamisen jokaiselle! Maksuttomat lähiliikuntapaikat vähentävät myös matkustamista ja parantavat alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Leader-ryhmiltä 75 miljoonaa euroa liikunnan edistämiseen
EU:n maaseuturahoituksella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu ja kunnostettu reilun 2500 hankkeen voimin erilaisia liikuntamahdollisuuksia lisääviä kohteita, joista Leader-ryhmien osuus on noin 2 200 liikuntapaikkaa.
Liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen on kymmenen vuoden aikana käytetty noin 130 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Tästä potista Leader-ryhmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana myöntäneet EU:n maaseuturahoitusta liikunnan tukemiseen yhteensä noin 75 miljoonaa euroa.
Kuntoportaiden lisäksi Leader-hankkeissa on rakennettu esimerkiksi ulkoilureittejä, frisbeegolfratoja, skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja, ratsastuskenttiä, liikuntapuistoja, kiipeily- ja parkourpaikkoja ja padel-kenttiä.
Lisää liikettä koko Suomeen!
EU:n maaseuturahoituksen kuntoporraskilpailu on mukana Toimintakykyinen maa ja kansa -konseptissa, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa 2024. Suomen Olympiakomitean luotsaamassa konseptissa on tavoitteena rakentaa koko kansakunnan yhteinen ilmiö, jolla saadaan ihmisten liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle noin 4,7 miljardia euroa vuodessa.
Kuntoportaiden nousu on hyvä tapa vahvistaa omaa kuntoaan ja toimintakykyään. On laskettu, että 50 päivittäistä porrasaskelmaa voi laskea sydän- ja verisuonitautien ja jopa sydänkohtauksen riskiä 20 prosentilla. Samalla kuntoportaissa saa raitista ulkoilmaa ja pääsee ihailemaan upeita maaseudun maisemia.
4K kiertää kylillä ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta
4K-Kyvykkäät ja kestävät kumppanikylät -hanke on Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmän yhteisesti toteuttama ja EU:n osarahoittama, kylien varautumista ja kriisinkestävyyttä kehittävä projekti, joka edistää kylillä asujien yhteisöllisyyttä ja tukee kylien kykyä selviytyä tulevaisuuden haasteista. Yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa tehtävässä valmiussuunnittelussa on noussut yhdeksi hankkeen keskeisistä painopisteistä. Viranomaisyhteistyötä toteutetaan muun muassa osallistumalla maakunnallisen kyläturvallisuusryhmän ja kuntien valmiussuunnitteluun. Ryhmän
Aisapari-pöydissä tehtiin Leader-toimintaa tutuksi
Aisapari järjesti vuoden alkajaisiksi kymmenen Aisapari-pöytää, joissa kerrottiin toiminnan tuloksista ja tulevista tapahtumista. Aisapari ry on vuonna 1999 perustettu Leader-ryhmä, joka edistää maaseudun elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan kuudella paikkakunnalla. Vuosi 2026 on merkittävä juhlavuosi, sillä Leader-toiminta Suomessa täyttää 30 vuotta. Aisaparin perustehtävänä on kannustaa alueen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa aluettaan
Älykäs kylä-suunnitelmat jakoon!
Tulevaisuuden Kylä 2.0 -hanke alkoi ystävänpäivänä 2024 tilaisuudella, jossa kylät saivat ilmoittautua mukaan hankkeen pilottikyliksi ja valita kehittämistyöhön teemaksi energian, digin tai imagon. Hankkeen aikana kylien kanssa on tehty Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden väliset kumppanuussopimukset ja useiden eri työpajojen tuotoksena pilottikylät ovat tehneet omia Älykäs kylä -suunnitelmiaan. Näistä markkinoinnin ja kehittämisen avuksi tehdyistä suunnitelmista kuulemme otteita
Vieraslajit – pieni vaiva ajoissa säästää paljon harmia myöhemmin
Vieraslajit ovat yksi suurimmista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä myös maaseudulla. Ne leviävät pihoilta, pientareilta ja vesistöjen varsilta huomaamatta, syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja muuttavat elinympäristöjä pysyvästi. Osa vieraslajeista aiheuttaa lisäksi haittaa eläimille, maataloudelle ja jopa ihmisten terveydelle. Suomessa erityisesti jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini aiheuttavat laajaa haittaa. Ne leviävät nopeasti ja valtaavat tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta, mikä heikentää
VIKKAA-hanke kartoitti kalastuksen potentiaalin – jatkokehitys tähtää lähikalaan ja kalastusmatkailuun
Leader Aisaparin toteuttama VIKKAA-esiselvityshanke (Virtaa virkistys- ja kaupalliseen kalastukseen) on saatu päätökseen. Huhtikuusta joulukuuhun 2025 toteutetussa hankkeessa selvitettiin Aisaparin alueen – Evijärven, Lappajärven, Vimpelin, Alajärven, Kauhavan ja Lapuan – vesistöjen mahdollisuuksia virkistys- ja ammattikalastuksen, matkailun ja elinkeinojen kehittämiseen. Selvityksen keskiössä oli erityisesti Lappajärvi, mutta myös alueen muut vesistöt. Hanke toi esiin, että kalastus kiinnostaa alueella
Valokuitua ja varautumista kylille
Hannes-myrskyn jälkimainingeissa yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat nostaneet päätään kylillä ja taajamissa. Nuoriso- ja kyläseurat, sekä muut kolmannen sektorin toimijat ovat tarjonneet somen välityksellä suojaa, lämpöä ja myös ravintoa pitkien sähkökatkosten piinaamille asukkaille. Nyt viimeistään on huomattu, että yhteisten kokoontumistilojen varustaminen poikkeusolojen varalle on viisasta ja samalla kannattaa ottaa tarkasteluun ajanmukaiset toimintaohjeet ja kouluttautuminen. Jokaisella, pienelläkin