Suomessa kisattiin kesän aikana siitä, mitkä ovat kiivetyimmät EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat. Valtakunnallinen kuntoporraskilpailu on päättynyt ja voittoon kipusivat Hakkarin kuntoportaat Lempäälässä. Kisan kolmas sija tuli Seinäjoelle Jouppilanvuoren Elämysportaille ja Vimpelin Lakeaharju saavutti palkinnon suurimmasta määrästä porrasnousuja suhteessa asukasmäärään.
Hakkarin kuntoportaat ovat voittaneet valtakunnallisen maaseudun kuntoporraskilpailun. Kilpailuaikana voittajaportaita kuljettiin yhteensä jopa yli 83 000 kertaa. Jouppilanvuoren Elämysportaat jäi niukasti kolmossijalle 68 123 porrasnousulla ja -laskulla häviten Paraisten Koirabaanan kuntoportaille vain reilulla 700 nousulla- ja laskulla. Kilpailun kolmen kärki erottui tuloksillaan selvästi muista.
– Lakeuden Elämysliikunta ry haluaa kiittää kaikkia, jotka osallistuivat kisaan ja osoittivat innokkuutta Elämysportailla kulkemiseen. Tulos on yhteisömme aktiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden juhla – ilman teitä tämä saavutus ei olisi ollut mahdollinen, Lakeuden Elämysliikunta ry:n toiminnanjohtaja Hannu Salo kiittää porraskävijöitä.
– Vaikka kolmas sija jättää ripauksen nälkää tuleviin haasteisiin, on se samalla osoitus siitä, että Seinäjoen Juoppilanvuoren Elämysportaat ovat lunastaneet paikkansa valtakunnan kiinnostavimpien liikuntakohteiden joukossa. Jokainen porrasnousu on askel kohti hyvinvointia ja yhteisiä tavoitteita, toteaa Katrin Tiittanen Lakeuden Elämysliikunta ry:stä.
Vimpeliin tsemppipalkinto
Kilpailussa jaettiin tsemppipalkinto niille portaille, joita noustiin eniten suhteessa väkilukuun. Tämän palkinnon nappasi alle 3 000 asukkaan Vimpeliin sijoittuvat Lakeaharjun kuntoportaat. Vimpelissä portaita askellettiin ylös ja alas yhteensä lähes 13 000 kertaa.
– Mieltä lämmittää, kun Vimpelissä käytetään rakentamiamme kuntoportaita asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla, vaikka kisan voittoon meillä ei pienenä paikkakuntana ollut tietenkään mitään mahdollisuutta, totesi Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran sihteeri Heikki Salmela.
Kilpailu käynnistyi kesäkuun alussa ja päättyi syyskuun loppuun. Mukana oli 17 kuntoportaat eri puolelta Suomea. Kaikkien näiden kuntoportaiden rakentamiseen on tehty/käytetty merkittävä määrä talkootyötä aktiivisten paikallisten kyläyhdistysten, kuntien ja liikuntaseurojen toimesta. Samat aktiiviset toimijat olivat nyt mukana myös kilpailun markkinoinnissa ja mahdollistivat kisaan osallistumisen sekä innostivat paikalliset mukaan porrasnousuihin.
Hakkarin kuntoportaat saa voittajana palkinnoksi 1 500 euroa ja Lakeaharjun kuntoportaiden saama tsemppipalkinto on 500 euroa. Palkinnon voi käyttää esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien liikuntavälineiden hankintaan tai liikunnallisiin tapahtumiin.
Ohessa kuvia Vimpelin Lakeaharjun kuntoportaista, niiden rakennusvaiheista sekä avajaisista. Kuvat: Heikki Salmela.
EU:n maaseuturahoituksella 50 kuntoportaat ympäri Suomen
Lakeaharjun kuntoportaisiin EU:n maaseuturahoituksen tukea myönnettiin Leader Aisaparin kautta. Kuntoportaat rakennettiin kesällä 2019 ja rakentamiseen talkootunteja kertyi yli 1600. Kustannusarvio talkoot mukaan lukien oli 47000 €, josta Aisaparin rahallinen tuki oli 23000 €. Pituutta portailla on liki 400 m.
Jouppilanvuoren elämysportaisiin myönnettiin rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja ne valmistuivat vuonna 2019. Portaille myönnettiin tukea 92 000 € ja portaiden kustannusarvio oli 153 000 €. Kävijälaskuri Joupiskan elämysportaille on rahoitettu Leader Liiveristä. Portaat käsittävät yhteensä 441 askelmaa, kun nousee ”suorinta” reittiä huipulle portaita on 309 kappaletta. Maaseuturahoitusta on myönnetty jo lähes 50 kuntoportaille Suomessa.
Suurin osa maaseuturahoitteisista portaista on myös rakennettu talkootyöllä – hyvässä yhteishengessä. Esimerkiksi Vimpelissä 400 metriä pitkiin portaisiin kertyi talkootyötunteja yli 1600.
Kuntoportaat ovat kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä, mikä mahdollistaa liikunnan harrastamisen jokaiselle! Maksuttomat lähiliikuntapaikat vähentävät myös matkustamista ja parantavat alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Leader-ryhmiltä 75 miljoonaa euroa liikunnan edistämiseen
EU:n maaseuturahoituksella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu ja kunnostettu reilun 2500 hankkeen voimin erilaisia liikuntamahdollisuuksia lisääviä kohteita, joista Leader-ryhmien osuus on noin 2 200 liikuntapaikkaa.
Liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen on kymmenen vuoden aikana käytetty noin 130 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Tästä potista Leader-ryhmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana myöntäneet EU:n maaseuturahoitusta liikunnan tukemiseen yhteensä noin 75 miljoonaa euroa.
Kuntoportaiden lisäksi Leader-hankkeissa on rakennettu esimerkiksi ulkoilureittejä, frisbeegolfratoja, skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja, ratsastuskenttiä, liikuntapuistoja, kiipeily- ja parkourpaikkoja ja padel-kenttiä.
Lisää liikettä koko Suomeen!
EU:n maaseuturahoituksen kuntoporraskilpailu on mukana Toimintakykyinen maa ja kansa -konseptissa, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa 2024. Suomen Olympiakomitean luotsaamassa konseptissa on tavoitteena rakentaa koko kansakunnan yhteinen ilmiö, jolla saadaan ihmisten liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle noin 4,7 miljardia euroa vuodessa.
Kuntoportaiden nousu on hyvä tapa vahvistaa omaa kuntoaan ja toimintakykyään. On laskettu, että 50 päivittäistä porrasaskelmaa voi laskea sydän- ja verisuonitautien ja jopa sydänkohtauksen riskiä 20 prosentilla. Samalla kuntoportaissa saa raitista ulkoilmaa ja pääsee ihailemaan upeita maaseudun maisemia.
Lähde retkelle Hyypänjokilaaksoon!
Lähde mukaan tutustumaan upeaan Hyypänjokilaaksoon! Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jossa luonnon monimuotoisuus ja kulttuuriperintö kulkevat käsi kädessä. Alue on saanut tunnustusta pitkäjänteisestä maisemanhoidosta ja yhteisöllisestä työstä. Retki tarjoaa käytännön näkökulmia maisemanhoitoon, kulttuuriympäristöihin ja paikalliseen toimintaan sekä antaa ideoita mitä yhdistys- ja yhteisötoiminnalla voidaan tehdä maiseman ja luonnon hyvinvoinnin eteen. Retkellä oppaana toimii Hyyppäläinen Mikko Rotola-Pukkila! Retken aikana koemme monipuolisen kattauksen paikallista
Vieraslajitorjuntaa Alajärven Luoma-aholla
Vieraslajien torjuntapäivä lauantaina 13.6.2026 klo 9.00 alkaen os.: Luomantie 100, 62830 Luoma-aho Tule mukaan vieraslajien torjuntapäivään Luoma-aholle. Luoma-ahon kyläyhdistys yhdessä Leader Aisaparin, Alajärven kaupungin ja Elinvoimakeskuksen kanssa toteuttavat vieraslajien torjuntapäivän Luoma-ahon kylällä. Tapahtuma on yksi monista Avoimet kylät tapahtumista Suomessa ja osoittaa miten yhteistyöllä kylillä saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan. Alajärven kaupunki hoitaa tapahtumaan roskalavan, jätesäkkejä ja suojahansikkaita
Vieraslajitorjuntaa Lappajärven Aholassa
Vieraslajitorjuntaa Lappajärvellä tiistaina 9.6.2026 klo 10.00 alkaen os.: Aholantie 141, 62630 Lappajärvi Tule mukaan jättipalsamin torjuntatalkoisiin Lappajärven Aholan kylään. Jättipalsami on Suomessa haitallinen vieraslaji – eli kasvi, joka ei kuulu luontoomme ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Jättipalsami syrjäyttää tehokkaasti kotoperäisiä kasveja ja muodostaa tiheitä kasvustoja. Tapahtumassa käydään lyhyesti läpi vieraslajitorjunnan teoriaa ja osallistutaan porukalla maastossa
Vieraslajitorjuntaa ja lupiinityöpaja
Infoa vieraslajitorjunnasta / työpaja torstaina 11.6.2026 klo 16.30 alkaen os.: Kauppatie 89, 62200 Kauhava Tervetuloa mukaan työpajaan, jossa yhdistyvät luonnonhoito ja käsityö! Osana Kauhavan kädentaitoviikkoa järjestetään Kauhavalla työpaja, jossa perehdytään vieraslajitorjuntaan ja opitaan, miten lupiinia voidaan hyödyntää lankojen värjäyksessä. Työpajassa saat käytännön vinkkejä vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan sekä pääset tutustumaan luonnonvärjäyksen mahdollisuuksiin lupiinin avulla. Tapahtuma toteutetaan
Aisapari palkitsi intoilijoita
Aisaparin kevätkokouksessa palkittiin perinteisen tavan mukaan jälleen Vuoden intoilijat ja intoilut. Kevätkokous pidettiin Alajärvellä HUB25:ssä ja puheenjohtajana toimi Jouko Etula. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toiminakertomus, johon voi tutustua linkissä. Intoilija ja Intoilu -tunnustukset nostavat esiin paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja luovuuden voiman. Huomionosoituksen saajia yhdistää into kehittää omaa aluettaan – toinen yritystoiminnan kautta, toinen yhteisöllisen toiminnan avulla.
Kompostointi kannattaa
Kompostointi on tehokas tapa muuttaa biojäte ja puutarhajäte ravinteikkaaksi mullaksi, mikä vähentää jätehuoltokustannuksia ja on näin ympäristöystävällistä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole sekajätteessä. Kompostoinnin perusteet: Mitä kompostoida: Ruoantähteet, kahvinporot, hedelmien kuoret, puutarhajäte ja puunlehdet. Mitä ei kompostoida: Muovi, lasi, metalli, nahka, myrkylliset aineet, tuhka, tupakantumpit. Sijainti: Elintarvikekompostorin on oltava haittaeläinsuojattu, ja