Suomessa kisattiin kesän aikana siitä, mitkä ovat kiivetyimmät EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat. Valtakunnallinen kuntoporraskilpailu on päättynyt ja voittoon kipusivat Hakkarin kuntoportaat Lempäälässä. Kisan kolmas sija tuli Seinäjoelle Jouppilanvuoren Elämysportaille ja Vimpelin Lakeaharju saavutti palkinnon suurimmasta määrästä porrasnousuja suhteessa asukasmäärään.
Hakkarin kuntoportaat ovat voittaneet valtakunnallisen maaseudun kuntoporraskilpailun. Kilpailuaikana voittajaportaita kuljettiin yhteensä jopa yli 83 000 kertaa. Jouppilanvuoren Elämysportaat jäi niukasti kolmossijalle 68 123 porrasnousulla ja -laskulla häviten Paraisten Koirabaanan kuntoportaille vain reilulla 700 nousulla- ja laskulla. Kilpailun kolmen kärki erottui tuloksillaan selvästi muista.
– Lakeuden Elämysliikunta ry haluaa kiittää kaikkia, jotka osallistuivat kisaan ja osoittivat innokkuutta Elämysportailla kulkemiseen. Tulos on yhteisömme aktiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden juhla – ilman teitä tämä saavutus ei olisi ollut mahdollinen, Lakeuden Elämysliikunta ry:n toiminnanjohtaja Hannu Salo kiittää porraskävijöitä.
– Vaikka kolmas sija jättää ripauksen nälkää tuleviin haasteisiin, on se samalla osoitus siitä, että Seinäjoen Juoppilanvuoren Elämysportaat ovat lunastaneet paikkansa valtakunnan kiinnostavimpien liikuntakohteiden joukossa. Jokainen porrasnousu on askel kohti hyvinvointia ja yhteisiä tavoitteita, toteaa Katrin Tiittanen Lakeuden Elämysliikunta ry:stä.
Vimpeliin tsemppipalkinto
Kilpailussa jaettiin tsemppipalkinto niille portaille, joita noustiin eniten suhteessa väkilukuun. Tämän palkinnon nappasi alle 3 000 asukkaan Vimpeliin sijoittuvat Lakeaharjun kuntoportaat. Vimpelissä portaita askellettiin ylös ja alas yhteensä lähes 13 000 kertaa.
– Mieltä lämmittää, kun Vimpelissä käytetään rakentamiamme kuntoportaita asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla, vaikka kisan voittoon meillä ei pienenä paikkakuntana ollut tietenkään mitään mahdollisuutta, totesi Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran sihteeri Heikki Salmela.
Kilpailu käynnistyi kesäkuun alussa ja päättyi syyskuun loppuun. Mukana oli 17 kuntoportaat eri puolelta Suomea. Kaikkien näiden kuntoportaiden rakentamiseen on tehty/käytetty merkittävä määrä talkootyötä aktiivisten paikallisten kyläyhdistysten, kuntien ja liikuntaseurojen toimesta. Samat aktiiviset toimijat olivat nyt mukana myös kilpailun markkinoinnissa ja mahdollistivat kisaan osallistumisen sekä innostivat paikalliset mukaan porrasnousuihin.
Hakkarin kuntoportaat saa voittajana palkinnoksi 1 500 euroa ja Lakeaharjun kuntoportaiden saama tsemppipalkinto on 500 euroa. Palkinnon voi käyttää esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien liikuntavälineiden hankintaan tai liikunnallisiin tapahtumiin.
Ohessa kuvia Vimpelin Lakeaharjun kuntoportaista, niiden rakennusvaiheista sekä avajaisista. Kuvat: Heikki Salmela.
EU:n maaseuturahoituksella 50 kuntoportaat ympäri Suomen
Lakeaharjun kuntoportaisiin EU:n maaseuturahoituksen tukea myönnettiin Leader Aisaparin kautta. Kuntoportaat rakennettiin kesällä 2019 ja rakentamiseen talkootunteja kertyi yli 1600. Kustannusarvio talkoot mukaan lukien oli 47000 €, josta Aisaparin rahallinen tuki oli 23000 €. Pituutta portailla on liki 400 m.
Jouppilanvuoren elämysportaisiin myönnettiin rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja ne valmistuivat vuonna 2019. Portaille myönnettiin tukea 92 000 € ja portaiden kustannusarvio oli 153 000 €. Kävijälaskuri Joupiskan elämysportaille on rahoitettu Leader Liiveristä. Portaat käsittävät yhteensä 441 askelmaa, kun nousee ”suorinta” reittiä huipulle portaita on 309 kappaletta. Maaseuturahoitusta on myönnetty jo lähes 50 kuntoportaille Suomessa.
Suurin osa maaseuturahoitteisista portaista on myös rakennettu talkootyöllä – hyvässä yhteishengessä. Esimerkiksi Vimpelissä 400 metriä pitkiin portaisiin kertyi talkootyötunteja yli 1600.
Kuntoportaat ovat kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä, mikä mahdollistaa liikunnan harrastamisen jokaiselle! Maksuttomat lähiliikuntapaikat vähentävät myös matkustamista ja parantavat alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Leader-ryhmiltä 75 miljoonaa euroa liikunnan edistämiseen
EU:n maaseuturahoituksella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu ja kunnostettu reilun 2500 hankkeen voimin erilaisia liikuntamahdollisuuksia lisääviä kohteita, joista Leader-ryhmien osuus on noin 2 200 liikuntapaikkaa.
Liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen on kymmenen vuoden aikana käytetty noin 130 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Tästä potista Leader-ryhmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana myöntäneet EU:n maaseuturahoitusta liikunnan tukemiseen yhteensä noin 75 miljoonaa euroa.
Kuntoportaiden lisäksi Leader-hankkeissa on rakennettu esimerkiksi ulkoilureittejä, frisbeegolfratoja, skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja, ratsastuskenttiä, liikuntapuistoja, kiipeily- ja parkourpaikkoja ja padel-kenttiä.
Lisää liikettä koko Suomeen!
EU:n maaseuturahoituksen kuntoporraskilpailu on mukana Toimintakykyinen maa ja kansa -konseptissa, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa 2024. Suomen Olympiakomitean luotsaamassa konseptissa on tavoitteena rakentaa koko kansakunnan yhteinen ilmiö, jolla saadaan ihmisten liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle noin 4,7 miljardia euroa vuodessa.
Kuntoportaiden nousu on hyvä tapa vahvistaa omaa kuntoaan ja toimintakykyään. On laskettu, että 50 päivittäistä porrasaskelmaa voi laskea sydän- ja verisuonitautien ja jopa sydänkohtauksen riskiä 20 prosentilla. Samalla kuntoportaissa saa raitista ulkoilmaa ja pääsee ihailemaan upeita maaseudun maisemia.
Vehreän kylän veräjällä
Miksi kylät ovat tulevaisuudessa entistä houkuttelevampi ja kestävämpi asuinympäristö? Tervetuloa Vehreän kylän veräjällä -tilaisuuteen keskiviikkona 26.11.2025 klo 17.30 Rytmikorjaamolle (Vaasantie 11, Seinäjoki).Tule kuulemaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan, miten kylistä tehdään entistä elinvoimaisempia, kestävämpiä ja viihtyisämpiä. Miten toteutetaan edustava ja helppohoitoinen – vehreä kyläympäristö?Emeritusprofessori Esko Valtaoja raottaa veräjältä avautuvia näkymiä, miltä kylien tulevaisuus voi näyttää muuttuvassa maailmassa.
Puolukka – paikallinen superfood ja sen mahdollisuudet
Leader Aisaparin hallinnoimassa ja EU:n osarahoittamassa tiedonvälityshankkeessa kootaan ja tiivistetään ajankohtaista tutkimustietoa puolukasta – sen terveysvaikutuksista, viljelystä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Hanke on saanut alkunsa paikallisten toimijoiden aloitteesta. Hankkeen tavoitteena on: Koota selkeä tietopaketti puolukasta ja sen superfood-statuksesta. Ideoida tutkimustulosten pohjalta konkreettisia toimenpiteitä, käyttömahdollisuuksista Julkaista ideapankki, joka tukee tuotekehitystä, tapahtumia, yrittäjyyttä ja viljelyä. Edistää alueen elinvoimaisuutta, osaamista
Veneenlaskupaikat paremmin esille
Kalastuskyselyn arvonnassa arvottiin kaksi kalastusaiheista palkintoa. Katiskan voitti Jaakko Mäntynen Lapualta ja virvelin Juho Kuoppala Evijärveltä. Onnettarena toimi Aisaparin hallituksen puheenjohtaja Sari Oja-Lipasti VIKKAA -hanke on selvittänyt vuoden aikana virkistyskalastuksen kehittämismahdollisuuksia Aisaparin alueella. Tarkoituksena on ollut saada kuntien matkailun ja elinkeinotoiminnan tueksi tietoa, mitä toimia alueilla pitäisi tehdä, jotta toiminta kasvaisi ja kehittyisi. Moni kyselyyn
Virtaa ja vetovoimaa luontomatkailusta Aisaparin alueella
Aisaparilla on käynnistynyt uusi hanke, jonka tavoitteena on kasvattaa alueen näkyvyyttä ja tunnettuutta hyödyntämällä Outdooractive-sovellusta yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke edistää luontomatkailun kehittymistä ja tarjoaa välineitä matkailun kestävän kasvun tukemiseen. Hanke päättyy 30.4.2027. Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa, tehdä matkailupalveluista helpommin löydettäviä ja vahvistaa paikallisten toimijoiden osaamista. Samalla pyritään edistämään kestävää matkailua ja kehittämään
Myyntiautomaatteja, jätteiden lajittelua ja jakamistaloutta kylille
Tilaisuuden lopuksi Esa Takala veti yhteen illan aikana syntyneitä ajatuksia. Kylien lähipalvelut ovat puhuttaneet kyläläisiä Aisaparin alueella ja aiheesta istuttiin alas myös Lappajärvellä Itäkylässä. Aisaparin Kestävien yhteisöjen purot– ja maakunnallisen 4K-Kestävät ja Kyvykkäät kumppanikylät -hankkeiden 18.9.2025 järjestämässä tapahtumassa kuultiin mielenkiintoisia alustuksia muun muassa erilaisten myyntiautomaattien tuomista mahdollisuuksista, joista oli paikalla kertomassa teuvalainen yrittäjä Jussi Harju.
Pienillä teoilla suuri merkitys
Lapualla 8.9.2025 pidetyssä energiaillassa energia-asiantuntija Ahti Källi piti nopean gallupin, josta saatiin selville se, että tapahtumassa läsnä oli niin pörssisähkön käyttäjiä kuin myös aurinkopaneelien asentaneita. Pikaisella otannalla joukosta ei löytynyt yhtään kotiakun tai täyssähköauton omistavaa, ja etenkin akkuasia tuntui olevan yksi illan suosituimmista puheenaiheista. – Akkutekniikka halpenee yleisesti ottaen koko ajan, asiaa kannattaa seurata nyt