Suomessa kisattiin kesän aikana siitä, mitkä ovat kiivetyimmät EU:n maaseuturahoitusta saaneet kuntoportaat. Valtakunnallinen kuntoporraskilpailu on päättynyt ja voittoon kipusivat Hakkarin kuntoportaat Lempäälässä. Kisan kolmas sija tuli Seinäjoelle Jouppilanvuoren Elämysportaille ja Vimpelin Lakeaharju saavutti palkinnon suurimmasta määrästä porrasnousuja suhteessa asukasmäärään.
Hakkarin kuntoportaat ovat voittaneet valtakunnallisen maaseudun kuntoporraskilpailun. Kilpailuaikana voittajaportaita kuljettiin yhteensä jopa yli 83 000 kertaa. Jouppilanvuoren Elämysportaat jäi niukasti kolmossijalle 68 123 porrasnousulla ja -laskulla häviten Paraisten Koirabaanan kuntoportaille vain reilulla 700 nousulla- ja laskulla. Kilpailun kolmen kärki erottui tuloksillaan selvästi muista.
– Lakeuden Elämysliikunta ry haluaa kiittää kaikkia, jotka osallistuivat kisaan ja osoittivat innokkuutta Elämysportailla kulkemiseen. Tulos on yhteisömme aktiivisuuden ja yhteenkuuluvuuden juhla – ilman teitä tämä saavutus ei olisi ollut mahdollinen, Lakeuden Elämysliikunta ry:n toiminnanjohtaja Hannu Salo kiittää porraskävijöitä.
– Vaikka kolmas sija jättää ripauksen nälkää tuleviin haasteisiin, on se samalla osoitus siitä, että Seinäjoen Juoppilanvuoren Elämysportaat ovat lunastaneet paikkansa valtakunnan kiinnostavimpien liikuntakohteiden joukossa. Jokainen porrasnousu on askel kohti hyvinvointia ja yhteisiä tavoitteita, toteaa Katrin Tiittanen Lakeuden Elämysliikunta ry:stä.
Vimpeliin tsemppipalkinto
Kilpailussa jaettiin tsemppipalkinto niille portaille, joita noustiin eniten suhteessa väkilukuun. Tämän palkinnon nappasi alle 3 000 asukkaan Vimpeliin sijoittuvat Lakeaharjun kuntoportaat. Vimpelissä portaita askellettiin ylös ja alas yhteensä lähes 13 000 kertaa.
– Mieltä lämmittää, kun Vimpelissä käytetään rakentamiamme kuntoportaita asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla, vaikka kisan voittoon meillä ei pienenä paikkakuntana ollut tietenkään mitään mahdollisuutta, totesi Lakaniemi-Pokela-Pyhälahti Kyläseuran sihteeri Heikki Salmela.
Kilpailu käynnistyi kesäkuun alussa ja päättyi syyskuun loppuun. Mukana oli 17 kuntoportaat eri puolelta Suomea. Kaikkien näiden kuntoportaiden rakentamiseen on tehty/käytetty merkittävä määrä talkootyötä aktiivisten paikallisten kyläyhdistysten, kuntien ja liikuntaseurojen toimesta. Samat aktiiviset toimijat olivat nyt mukana myös kilpailun markkinoinnissa ja mahdollistivat kisaan osallistumisen sekä innostivat paikalliset mukaan porrasnousuihin.
Hakkarin kuntoportaat saa voittajana palkinnoksi 1 500 euroa ja Lakeaharjun kuntoportaiden saama tsemppipalkinto on 500 euroa. Palkinnon voi käyttää esimerkiksi yhteiskäyttöön tulevien liikuntavälineiden hankintaan tai liikunnallisiin tapahtumiin.
Ohessa kuvia Vimpelin Lakeaharjun kuntoportaista, niiden rakennusvaiheista sekä avajaisista. Kuvat: Heikki Salmela.
EU:n maaseuturahoituksella 50 kuntoportaat ympäri Suomen
Lakeaharjun kuntoportaisiin EU:n maaseuturahoituksen tukea myönnettiin Leader Aisaparin kautta. Kuntoportaat rakennettiin kesällä 2019 ja rakentamiseen talkootunteja kertyi yli 1600. Kustannusarvio talkoot mukaan lukien oli 47000 €, josta Aisaparin rahallinen tuki oli 23000 €. Pituutta portailla on liki 400 m.
Jouppilanvuoren elämysportaisiin myönnettiin rahoitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta ja ne valmistuivat vuonna 2019. Portaille myönnettiin tukea 92 000 € ja portaiden kustannusarvio oli 153 000 €. Kävijälaskuri Joupiskan elämysportaille on rahoitettu Leader Liiveristä. Portaat käsittävät yhteensä 441 askelmaa, kun nousee ”suorinta” reittiä huipulle portaita on 309 kappaletta. Maaseuturahoitusta on myönnetty jo lähes 50 kuntoportaille Suomessa.
Suurin osa maaseuturahoitteisista portaista on myös rakennettu talkootyöllä – hyvässä yhteishengessä. Esimerkiksi Vimpelissä 400 metriä pitkiin portaisiin kertyi talkootyötunteja yli 1600.
Kuntoportaat ovat kaikkien vapaassa ja maksuttomassa käytössä, mikä mahdollistaa liikunnan harrastamisen jokaiselle! Maksuttomat lähiliikuntapaikat vähentävät myös matkustamista ja parantavat alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä.
Leader-ryhmiltä 75 miljoonaa euroa liikunnan edistämiseen
EU:n maaseuturahoituksella on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu ja kunnostettu reilun 2500 hankkeen voimin erilaisia liikuntamahdollisuuksia lisääviä kohteita, joista Leader-ryhmien osuus on noin 2 200 liikuntapaikkaa.
Liikunnan ja toimintakyvyn edistämiseen on kymmenen vuoden aikana käytetty noin 130 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta. Tästä potista Leader-ryhmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana myöntäneet EU:n maaseuturahoitusta liikunnan tukemiseen yhteensä noin 75 miljoonaa euroa.
Kuntoportaiden lisäksi Leader-hankkeissa on rakennettu esimerkiksi ulkoilureittejä, frisbeegolfratoja, skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja, ratsastuskenttiä, liikuntapuistoja, kiipeily- ja parkourpaikkoja ja padel-kenttiä.
Lisää liikettä koko Suomeen!
EU:n maaseuturahoituksen kuntoporraskilpailu on mukana Toimintakykyinen maa ja kansa -konseptissa, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa 2024. Suomen Olympiakomitean luotsaamassa konseptissa on tavoitteena rakentaa koko kansakunnan yhteinen ilmiö, jolla saadaan ihmisten liikkuminen ja toimintakyky Suomen vahvuudeksi. Tällä hetkellä suomalaisten liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle noin 4,7 miljardia euroa vuodessa.
Kuntoportaiden nousu on hyvä tapa vahvistaa omaa kuntoaan ja toimintakykyään. On laskettu, että 50 päivittäistä porrasaskelmaa voi laskea sydän- ja verisuonitautien ja jopa sydänkohtauksen riskiä 20 prosentilla. Samalla kuntoportaissa saa raitista ulkoilmaa ja pääsee ihailemaan upeita maaseudun maisemia.
Puolukka on monikäyttöinen supermarja
Aisaparin hallinnoima Puolukka-tiedotushanke osallistuu Evijärven Hämärille kaupoille perjantaina 18.9. Hoitola Sarikossa on kello 16-20 testattavana hoitoöljyjä, voiteita, seerumeita ja saippuoita, joissa on ainesosana puolukka. Luvassa on myös tarjoilua. Hankkeen koordinaattori Arja Raatikainen lupaa lisäksi vinkit, miten itse voi valmistaa puolukasta ja parista muusta ainesosasta hoitavaa kasvonaamiomassaa. Jaossa on myös Parasta puolukasta -reseptivihkosta, joka tuotettiin hankkeessa
Vimpelin kyläturvallisuuspöytä kutsuu kyläläisiä
Varautuminen on yhteistyötä, jossa kylät, järjestöt ja viranomaiset yhdessä vahvistavat alueensa varautumista ja valmiutta toimia erilaisissa tilanteissa. Viranomaisilla on häiriötilanteissa oma lakisääteinen roolinsa ja tehtävät, kun taas kylien varautuminen perustuu vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja paikallistuntemukseen. Kun roolit on puhuttu selväksi ja tehtävät sovittu yhdessä, häiriötilanteissa toimiminen on sujuvampaa. Näistä rooleista ja yhteisistä pelisäännöistä keskustellaan tiistaina Vimpelissä
Kestävien yhteisöjen purot – katse vesiin
Leader Aisaparin Kestävien yhteisöjen purot -hanke on ollut kuluvan kesän aikana mukana useissa tapahtumissa nostamassa esiin vieraslajien torjunnan tärkeyttä ja tuonut esiin luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia Leader Aisaparin alueella. Loppukesästä erityisesti jättipalsamia voi havaita runsaasti vesistöjen ja ojanvarsien läheisyydessä. Tämän kasvukauden torjunta alkaa olla jo myöhäistä, mutta kasvupaikat kannattaa merkitä muistiin ja tarttua torjuntaan heti
Yhteinen kota kokoaa Savonkylän väkeä yhteen
Lappajärven Savonkylän metsästysseura toteutti hankkeen, jonka tavoitteena oli rakentaa seuran pihapiiriin yhteisöllinen kokoontumispaikka. Hanke toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja lopputulos on ollut onnistunut jopa yli odotusten. Laavu rakennettiin seuran jäsenten talkootyönä. Työhön kuului valmiin kotapaketin kokoaminen, perustusrakenteiden tekeminen, rakennuksen maalaaminen sekä ympäristön siistiminen. Ennen hanketta alueella ei ollut yhteisöllistä kokoontumispaikkaa, joka olisi ollut vapaasti eri käyttäjäryhmien
Kauhajärven VPK sai uudet kokous- ja saunatilat
Kauhajärven VPK ry:n hanke uusien kokoontumis- ja saunatilojen rakentamiseksi on valmistunut. Hankkeen lähtökohtana oli tarve saada yhdistykselle nykyaikaiset ja toimivat tilat, sillä aiemmat tilat olivat vaurioituneet kevättulvassa eivätkä enää vastanneet VPK:n toiminnan tarpeita. Hankkeessa rakennettiin kokonaan uusi kokous- ja saunarakennus. Rakennustöihin kuuluivat muun muassa perustusten ja rungon rakentaminen, sisätilojen toteutus, sauna-, LVI- ja sähkötyöt sekä
Hevosten uittopaikka valmistui Kortesjärvelle
Kortesjärven hevosjalostusyhdistys ry:n toteutti hevosten uittopaikkahankkeen, jonka tavoitteena oli rakentaa alueelle paikka, joka tarjoaa hevosharrastajille uusia mahdollisuuksia hevosten kesäaikaiseen valmentamiseen ja kuntouttamiseen. Uittopaikka palvelee Kortesjärven lisäksi laajemmin koko Kauhavan alueen hevosharrastajia. Sopiva paikka löytyi Koivikontien läheisyydestä. Sijainti mahdollistaa hyvän kulkuyhteyden autolla ja tarjoaa riittävästi tilaa uittopaikan ympärille. Uittopaikka on noin 100 metriä pitkä ja 10