Aisaparin joulukuu alkoi syyskokouksen merkeissä Lapualla Honkimetsän herkussa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Martti Vaurio. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Sindi Kuoppala Lehtimäeltä ja Sari Oja-Lipasti Lapualta. Erovuorossa olleet Esa Takala Lappajärveltä ja Senja Rissanen Kauhavalta valittiin uudelleen. Varajäsenistä erovuorossa olleet Inka Paavola Lappajärveltä ja Leena Tynjälä Lehtimäeltä valittiin jatkamaan. Uutena varajäsenenä aloittaa Aisaparin hallitukseen paluun tekevä Matti Rinnankoski Lapualta. Kesken kauden eroa varajäsenyydestä pyytäneen Mira Mäki-Haapojan tilalle valittiin vuodeksi 2023 Heli Mäki Ylihärmästä.
Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Petri Hietamäki, Ylihärmä, Juha Nivukoski, Lapua, Jukka Kuoppala, Alajärvi, Sarita Salo, Kauhava/Kortesjärvi, Juha Kamppila Vimpeli, Juha Hakomäki Kauhava / Alahärmä, Elina Harju, Lapua, Petteri Laukkonen, Evijärvi.
Muut hallituksen varajäsenet ovat Sanna Kivimäki, Evijärvi, Mika Haapsaari, Kauhava, Teija Uitto-Kohonen, Vimpeli, Kirsi Syrjämäki, Lapua, Teemu Kaitalahti Lapua, Sirpa Ojanperä, Alajärvi, Riina Isomäki Kauhava/Kortesjärvi.
Ensi vuonna alkaa uusi ohjelmakausi 2023-2027. Aisaparin uuden, hyväksytyn strategian nimi on Virtaa uusissa uomissa. Kuluvalla ohjelmakaudella päätöksen saaneista hankkeista edelleen toteutettavana on kaikkiaan sataa hanketta. Tulevan vuoden toimintasuunnitelman lisäksi kuultiin katsaus päättyvän kauden vaikuttavuudesta: yli 700 haettua hanketta, joista 563 sai myönteisen päätöksen. Koko rahoituspotti 29 milj.euroa, josta julkisen rahoituksen osuus 16 milj.euroa. Tästä 3,2 milj.euroa alueen kunnilta, joiden voi todeta saaneen hyvän tuoton satsaukselleen.
Uusia työpaikkoja on tähän mennessä syntynyt 77 ja uusia yrityksiä 59. Yritystukiasiakkaiden liikevaihdot ja tulos ovat parantuneet 30 % lähtötasoon verrattuna. Kehittämishankkeet ovat työllistäneet 94 htv:n verran. ja talkoita on tehty 60 htv:n verran eli reilut 107 000 tuntia.
Nämä tiedot ovat marraskuun 2022 loppuun mennessä kerättyjä tietoja, eli lopulliset luvut saadaan, kun kaikki hankkeet on saatettu päätökseen.
Hankkeiden kerrannaisvaikutukset näkyvät monin tavoin elinkeinotoiminnassa ja kuntien verotuloissa. Aisaparin myöntövaltuus käytettiin 100 %:sesti, mikä sekin on hyvä osoitus alueen toimijoiden aktiivisuudesta.
