”On tärkeää kertoa sitä, mikä Aisapari on”  

Aisaparin kehittämissuunnittelija Eeva Arpala on monelle tuttu kasvo, sillä hän on työskennellyt Aisaparilla hienot 23 vuotta, lähes yhtä pitkään siis kuin yhdistyksellämme on ikää – ja pisimpään kaikista meistä. Nyt Eeva aikoo siirtyä uusiin tehtäviin Jyväskylän seudulle, joten päätimme jututtaa häntä hieman, ennen kuin päästämme hänet kohti uusia seikkailuja. 

Ehdit olla Aisaparilla huikeat 23 vuotta, mitä kaikkea työnkuvaasi on kuulunut? 

Olen alusta saakka neuvonut rahoituksen hakijoita ja hankkeiden toteuttajia ja käsitellyt hakemuksia. Lisäksi olen koonnut kaksi kehittämisstrategiaa (kuluvan rahoituskauden ja viimeksi päättyneen rahoituskauden) ja tehnyt strategioiden toteuttamiseen liittyviä arviointeja. Olen toteuttanut Aisaparin omia kehittämishankkeita liittyen kansainvälisyyteen, ympäristön hoitoon ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Olen ollut mukana myös valtakunnallisessa TEM:n verkostohankkeessa ja maaseutuneuvoston rahoittamassa teemaverkostossa. Kumpikin jälkimmäisistä liittyi etätyön tai ennemminkin monipaikkaisen työn mahdollisuuksien kehittämiseen.   

Olen järjestänyt kokouksia, messuja ja juhlia, olen keittänyt kahvia, ottanut kopioita, ajanut kyläteitä, ottanut valokuvia, kirjoittanut artikkeleita, lukenut artikkeleita ja koonnut raportteja. Ja paljon, paljon muuta. 

Mistä olet eniten tykännyt työssäsi? 

Olen tutustunut kiinnostaviin, hauskoihin ja jännittäviin paikkoihin ja tarinoihin. Olen tavannut paljon ihania ihmisiä ja saanut auttaa kehittämisideoiden eteenpäin viemisessä.  

Kuinka hyvin Aisapari tunnettiin aloittaessasi työt, entä nyt? 

Kun aloitin, Aisapari oli juuri aloittanut toimintansa. Yhdistyksen perustamisvaiheessa oli kuitenkin tehty jo hyvää työtä verkostojen suhteen ja tätä verkostoa sain hyödyntää, kun aloin välittämään tietoa Aisaparista laajemmalle joukolle. 

Nyt se joukko, joka tuntee Aisaparin, on varmasti laajempi kuin alussa. Toisaalta jatkuvasti saadaan uusia ihmisiä yhdistyksiin, kuntiin ja muihin organisaatioihin ja uusia mikroyrityksiä syntyy. Siksi edelleen on tärkeää kertoa sitä, mikä Aisapari on. Nyt voimme kertoa myös työn tuloksista ja antaa esimerkkejä toteutetuista hankkeista, mikä tekee viestistämme ehkä helpommin omaksuttavaa.  

Millaisia vinkkejä haluaisit antaa hankehakijoille? 

Tee hankesuunnitelma aina omasta tarpeesta ja ideasta käsin. Ihan kaikkea ei voi rahoittaa, mutta jos kirjoittaa suunnitelmaa sen mukaan, mihin rahoitusta voi saada, se oma idea herkästi hukkuu. Jos joku juttu ei ole rahoituskelpoinen, jätetään se hankkeen ulkopuolelle ja mietitään siihen muu rahoitus. Ideaa ei kannata unohtaa ja jättää toteuttamatta. Hankettakaan ei kannata tehdä hankkeen vuoksi, vaan sille pitää olla aito tarve. Motivaatio toteuttamiseen hukkuu varmasti, jos hankkeesta ei olekaan hyötyä.  

Entä jo rahoituksen saaneille, kuinka selvitä hankkeesta kunnialla? 

Kannattaa muistaa, että hanke ei ole koskaan yhden ihmisen hanke. Totta kai hankkeella pitää olla vastuuhenkilö, joka pitää langat käsissään, mutta kukaan ei voi toteuttaa hanketta yksin. Yhdistyksen hankkeesta vastaa aina yhdistyksen hallitus, ja siellä olisikin hyvä jo suunnitteluvaiheessa sopia työnjaosta. Yhtenä tehtävänä on saada laajempi porukka mukaan toteuttamaan hanketta ja nauttimaan sen tuloksista. Yksinäinen vastuuhenkilö väsyy ja pahimmassa tapauksessa jää pois yhdistyksen toiminnasta ja toiminta hiipuu. 

Onko tosiaan niin, että hankehakemus pitää osata kirjoittaa hankesuomella, eikö paras hakemus olisi suoraa, selkeää tekstiä ilman turhia krumeluureja? 

Hyvä hankesuunnitelma on kirjoitettu niin, että täysin uusi kasvo voisi sen perusteella toteuttaa hankkeen. Suunnitelma kannattaa tosiaan kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi. Vaikeita muotisanoja ei tarvitse käyttää. Sen sijaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tuo selkeästi esiin hankkeen tavoitteet eli sen mitä halutaan muuttaa ja toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään.  

Mitä se hankesuomi sitten on? Antaisitko jonkun esimerkin?

”Tavoitteena on koordinoida toimialan kehittämisen suunnittelua rakentamalla dynaamisia verkostoja ja hyödyntämällä strategisia kumppanuuksia” kun voisi sanoa: ”Tehdään suunnitelma toimialan kehittämiseksi yhdessä toimialan yritysten kanssa. Otetaan mukaan suunnitteluun myös muita alan asiantuntijoita.” 

Mitä työ maaseudun kehittämisen parissa on sinulle antanut? 

Tässä työssä erikoistuu generalistiksi, eli olen oppinut monesta asiasta vähän 🙂 Tiedän mistä asioista kannattaa hakijoita muistutella. Tiedän jotain yhdistystoiminnasta, etätyöhubeista ja osaan lukea yhdistyksen tilinpäätöstä. Osaan vaihtaa autoon renkaan tien penkalla (tämän olen tehnyt itse) ja tiedän mistä rakennuslupa haetaan (vaikka en ole itse rakentanut).  

Mihin toivoisit, että väki hoksaisi hakea hankerahoitusta paremmin? 

Meillä on tosi paljon tekemistä vielä ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä asioissa. Niihin on rahoitusta tarjolla ja pian Aisaparilla aloittaa myös oma neuvoja tälle teemalle. Toivon, että yhdistykset ja organisaatiot aktivoituvat edistämään luonnon monimuotoisuutta ja kestävämpää elämää alueella. Erityisesti kunnat ja yritykset ovat tässä isossa roolissa, mutta myös kylillä ja kodeissa voidaan tehdä paljon tämän asian eteen. 

Onko vielä toimijoita, jotka eivät juurikaan Leader-tukea ole hakeneet, mutta joiden mielestäsi kannattaisi?  

Monet pienet yhdistykset, jotka kokevat hankkeet liian suurina itselleen, eivät ehkä ole vielä kuulleet pienhankkeista: Pienhanke on 2000-8000 euron hanke, joka voi olla investointi- tai kehittämishanke. Pienhanke on hyvä mahdollisuus viedä eteenpäin itselle suuria mutta perinteiseen hanketoimintaa liian pieniä ideoita.  

Mistä olet erityisesti iloinnut työssäsi Aisaparilla? 

Aisaparin vahvuus on ollut yhteistyö alueen toimijoiden kanssa. Erityisesti omassa työssäni on ollut suureksi hyödyksi ja iloksi Hoiskontie25, nykyinen HUBI25-kehittämisyhteisö. Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu on aktivoinut yrityksiä tukien hakuun, maakuntakorkeakoulun kanssa on suunniteltu ja toteutettu hankkeita, ja Järviseudun ammatti-instituutti on tarjonnut meille hienot puitteet yhteistyöhön. Yhteisöllinen työtila HUBI25:ta on ollut ilo olla tekemässä yhteisen hankkeen avulla ja siellä tulen varmaan piipahtamaan jatkossakin, kun etätyöpäivänä haluan viihtyisän työtilan ja mukavaa seuraa.  

Kerro vähän tulevaisuuden suunnitelmistasi, minne seuraavaksi? 

Aloitan helmikuun alussa hankeasiantuntijana Leader Jyväsriihessä Jyväskylän seudulla. Työ on hyvin paljon samaa kuin Aisaparissakin, mutta ihmiset ja kylätiet ovat uusia. Luvassa on uusia seikkailuja, toivottavasti ei kovin usein rengasrikkoja.