Ensi-iltansa 1. syyskuuta saanut Lapua 1976 yllätti tekijänsä ensimmäisellä esitysviikollaan olemalla viikonlopun katsotuin elokuva, päihittäen reilusti sekä Barbien että Oppenheimerin.
– Elokuvaa tehdessä ei voi tietää, löytääkö elokuva katsojansa ja mikä on sen vastaanotto, joten odotukset täytyy pitää maltillisina. Ennakkonäytöksistä saatu positiivinen palauteryöppy hälvensi pelkoa, mutta emme kuitenkaan olleet varautuneet ensi-iltaviikonlopun kaltaiseen yllätykseen, kertoo elokuvan tuottaja Pekka Pohjoispää.
Elokuva sai alkunsa vuonna 2011, kun elokuvan ohjaaja Toni Kurkimäki ajoi Lapuan Vanhan Paukun ohi ja ryhtyi miettimään, miksi patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta ei ole tehty elokuvaa. Kurkimäki oli sen jälkeen yhteydessä kahteen Pekkaan, joista toinen oli hänen onnettomuushetkellä Paukulla työskennellyt isänsä ja toinen oli Pekka Pohjoispää. Tästä käynnistyi selvitystyö, joka johti monien vaiheiden jälkeen päätökseen käynnistää elokuvaprojekti.
Tuottaja Pekka Pohjoispää kulki mukana koko 12 vuoden pituisen matkan, ajatuksesta monien suunnittelu- ja valmisteluvaiheiden kautta toteutukseen.
– Roolini tuottajana on ollut hyvin moninainen. Tuottajan tehtävä on luoda puitteet, jotta taiteellinen henkilöstö voi suunnitella ja toteuttaa elokuvan. Kohdallani paitsi rahoituksen hankkimista, työntekijöiden rekrytointia, kaluston hankintaa, myös auttamista kaikin mahdollisin keinoin mm. kuvauspaikoilla, kuvailee Pohjoispää.
Elokuvahankkeet, harrastajat ja ammattilaiset yhteistyössä
Pohjoispään toimiessa projektipäällikkönä Lapuan kaupungin hallinnoimassa Digiperintö-hankkeessa vuosina 2015–2017, olivat suunnitelmat elokuvan tekemisestä jo niin pitkällä, että elokuvan toteutuminen tulevaisuudessa vaikutti mahdolliselta. Hankkeessa mallinnettiin Vanhan Paukun alue digitaaliseen muotoon kulttuuriperinnön säilyttämiseksi tuleville sukupolville.
Hankkeen tavoitteena oli tutkia, kuinka vanhat rakennukset voitaisiin herättää henkiin digitaalisen mallinnuksen avulla ja tehdä yhteistyötä maakunnan elokuvahankkeiden kanssa. Vanha patruunatehdas lähialueineen toimi pilottikohteena. Mallintamisen lähtökohtana oli 1970-luku, jolloin alueella vielä toimi Valtion patruunatehdas. Mallinnuksen avulla voitiin digitaalisesti rakentaa alue silloisessa asussaan, sellaisena kuin se oli ennen patruunatehtaan suurta onnettomuutta, myös nyt jo maisemasta kadonneet rakennukset. Mielessä siinteli silloin jo mahdollisuus hyödyntää mallinnusta elokuvan teossa, jos se toteutuisi. Digiperintö-hanke sai Leader-kehittämistukea Aisaparilta.
Haave elokuvasta nousi vähitellen siivilleen sinnikkään ja määrätietoisen tekijätiimin voimin. Elokuvan esituotantovaiheessa tiimi törmäsi uuteen haasteeseen: Avustajaksi ilmoittautuvia oli paljon, jopa maakunnan ulkopuolelta, eivätkä resurssit riittäneet avustajavirtojen hallinnointiin. Syntyi ajatus Kulttuurisilta-hankkeesta, jolla luotaisiin alueelle vahva avustajakulttuuri, joka toimisi pohjana tulevaisuudenkin elokuvatuotannoille. Hankkeessa rakennettiin silta alueen harrastajaryhmien, erilaista ammattiosaamista omaavien henkilöiden ja elokuvatuotannon välille. Kulttuurisilta-hanketta hallinoi Lapuan Kaupunki, Leader-rahoitus Aisapari.
– Yksittäinen hieno esimerkki hankkeen ja elokuvan yhteistoiminnasta oli hautajaiskohtauksen yhteydessä saavutettu modernin Suomalaisen elokuvan avustajaennätys, 600 avustajaa, mainitsee Pohjoispää.
– Hankkeen tekemät toimenpiteet onnistuivat lopulta paremmin kuin osasimme kuvitella: Suuri osa avustajista sai elokuvasta merkittävämmän roolin ja sitä kautta myös maakunnan osaamispankki sai hyvän talletuksen.
Elokuvaelämys tapahtumapaikalla
Lapua 1976 kertoo yhdestä Suomen suurimmista onnettomuuksista ja siihen kietoutuvista ihmiskohtaloista. Elokuvan saama vastaanotto ensimmäisellä esitysviikolla on ollut huikea. Elokuva puhuttelee suuria ikäluokkia koko Suomessa, mutta erityinen merkitys sillä on täällä alueellamme, jossa monilla on henkilökohtainen muisto tai side liittyen paikkaan ja tapahtumiin.
Joko sinä näit elokuvan? Jos et, kipaise lähimpään elokuvateatteriisi. Elokuvaa levittää Finnkino. Ainutlaatuista on, että elokuvan voi käydä katsomassa sen tapahtuma- ja kuvauspaikalla Lapualla, elokuvateatteri Bio Marilynissa Vanhan Paukun alueella. Elokuvan on ohjannut Toni Kurkimäki ja käsikirjoittanut Tuukka Haapamäki. Tuottajina toimivat Pekka Pohjoispää ja Mikko Jokipii / tuotantoyhtiö Blankface. Elokuvan pääosissa ovat Jussi-palkittu Linnea Leino, Konsta Laakso, Hannu-Pekka Björkman ja Leo Sjöman.
Konsta Laakso esittää elokuvassa patruunatehtaalla työskentelevää Mattia ja Linnea Leino tehtaanjohtajan tytärtä Kaisaa. Kuva tuotantoyhtiö Blankface.
Lisätietoa artikkelissa mainituista hankkeista: