Lapsityövoimaa ja räjähtäviä autoja – Vastuullisuus liiketoiminnassa: Opit menneisyydestä ja tulevaisuuden haasteet

Vastuullisuus ja siihen liittyvä kehitystyö ovat olleet osa liiketoimintaa kautta historian. Kehityskaari tähän päivään mennessä on ollut valtava. Historia kertoo nykyajasta katsottuna lähes uskomattomia tarinoita, jotka kertovat oman aikansa käsityksistä ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä.

Suomen Yrittäjäopistolla hankevetäjänä työskentelevä Annika Puro-Aho kertoo esimerkin 1970-luvulta.

– Yhdysvaltalainen autovalmistaja Ford toi markkinoille uuden Pinto-mallinsa ennätysnopeasti. Ekstranopean suunnitteluprosessin takia auto oli jo tuotannossa, kun kolaritestauksessa selvisi, että polttoainesäiliön suunnittelussa kaikki ei ollut kohdallaan ja kolaritilanteissa säiliö räjähtää aiheuttaen todennäköisesti kuoleman auton matkustajille. Koska prosessi oli jo pitkällä, yritys punnitsi vaihtoehtoja kustannus-hyötyanalyysillä ja tuli siihen tulokseen, että tulee halvemmaksi maksaa oikeusjutuista korvaukset kuolemantapauksissa kuin suorittaa takaisinkutsu. Fordilla tehtiin tietoinen valinta olla korjaamatta ongelmia ja he tiesivät, että ongelma tulee aiheuttamaan kuolemia. Ford määritteli ihmishengelle hinnan. Nykyaikana tämä tuntuu melko vastuuttomalta toiminnalta ja jopa uskomattomalta esimerkiltä yritykseltä, joka tänäkin päivänä valmistaa autoja.

Tieto auton ongelmista kuitenkin levisi ja asiasta nousi kohu, joka johti takaisinkutsuihin, oikeusjuttuihin ja valtavaan mainehaittaan. Pinton elinkaari jäi lyhyeksi. Samankaltaiset ongelmat polttoainesäiliön turvallisuudessa koskivat aikakauden muitakin pienikokoisia autoja. Ongelma poistui vasta lainsäädännön tiukennuttua. Sen jälkeen valmistajat toivat markkinoille turvallisempia uuden sukupolven autoja.

Liiketoimintaan liittyvä vastuullisuus on kauhavalaiselle Puro-Aholle innostuksen kohde. Nyt hän pääsee edistämään vastuullisuutta hankevetäjänä. Vastuullisuus käytännön teoiksi – Tiedonvälityshanke Härmänmaalla on Suomen Yrittäjäopiston hanke, joka kestää huhtikuun 2026 loppuun asti. Mukana ovat paikalliset yrittäjäjärjestöt, Invest Lapua ja Kauhavan kehityskeskus. Vastuullisuustyötä Puro-Aho on tehnyt aikaisemmin oman yrityksensä Hopeapuron kautta.

Hankkeen tavoitteena on vastata yrittäjien todellisiin tarpeisiin vastuullisuuteen liittyen. Luvassa on tietoa yrittäjien arkea koskettavista aiheista ja työpajoja, joissa tartutaan asiantuntijoiden johdolla osallistujien aiheisiin. Esimerkiksi hankkeen kautta voidaan auttaa yrityksiä isojen alihankintaa teettävien firmojen vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten ymmärtämisessä ja täyttämisessä, sekä yrityksen tekemien toimenpiteiden auki kirjoittamisessa ja raportoinnissa.

Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi liiketoimintaa. Yritykset, jotka ottavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vastuut vakavasti, eivät ainoastaan vahvista mainettaan, vaan saavat konkreettisia hyötyjä, jotka voivat parantaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja pitkäaikaista kannattavuutta.

Hankkeen alussa kartoitetaan alueen yritysten vastuullisuuskysymyksiä. Tärkeä teema on vastuullisuudesta viestiminen. – Monilla alueemme yrityksillä tehdään todella hyvää työtä myös vastuullisuuden näkökulmasta, mutta vahvuuksia ei välttämättä ole tunnistettu.  Näiden aiheiden kommunikointi voi osoittautua tärkeäksi kilpailueduksi, jonka kautta voi esimerkiksi syntyä uusia alihankinta- tai jälleenmyyntisopimuksia, Puro-Aho avaa.

– Vastuullisuudella yritykset voivat todella vaikuttaa. Tämän lisäksi on hyvä tiedostaa, että vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ja sääntely tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Haluamme, että alueemme yritykset ovat valmiita vastaamaan tähän. Asiat kannattaa laittaa ajoissa kuntoon, Puro-Aho kertoo.

Vastuullisuustyö, sääntely ja lakimuutokset eivät ole uusi juttu.

– Esimerkki meiltä Suomesta voisi olla lapsityö, joka oli yleistä 1800-luvulla teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Työ tehtaissa oli usein raskasta ja vaarallista, päivät pitkiä. Myös tässä tapauksessa lainsäädäntö alkoi vähitellen rajoittaa lasten työntekoa. Esimerkiksi vuonna 1889 säädettiin laki, joka kielsi alle 12-vuotiaiden lasten työskentelyn tehtaissa, ja myöhemmin työaikaa rajoitettiin alle 18-vuotiaille. Regulaatio nähdään usein negatiivisena asiana, mutta se on tuonut tämän maailman yrityselämään myös paljon hyvää.

Milleköhän tulevaisuuden ihmiset nostelevat kulmiaan lukiessaan historian kirjoista meidän ajastamme?

Vastuullisuus on avain menestykseen. Ota yhteyttä ja aloita matkasi kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Hankkeen avulla voimme olla veloituksetta auttamassa yrityksiä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta veloituksetta.

Kurkkaa hankkeen tapahtumat: www.syo.fi/vastuullisuushanke/

Ota yhteyttä:

Annika Puro-Aho
Suomen Yrittäjäopisto
annika.puro-aho@syo.fi
040 484 1907