
Annika Puro-Aho, Suomen Yrittäjäopisto, hankkeen vetäjä
Johanna Salla-Uitto, Kauhavan yrittäjät, hankkeen ideoija
Maria Saarenpää, Lapuan yrittäjät, hankkeen ideoija.
Vastuullisuus ja siihen liittyvä kehitystyö ovat olleet osa liiketoimintaa kautta historian. Kehityskaari tähän päivään mennessä on ollut valtava. Historia kertoo nykyajasta katsottuna lähes uskomattomia tarinoita, jotka kertovat oman aikansa käsityksistä ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä.
Suomen Yrittäjäopistolla hankevetäjänä työskentelevä Annika Puro-Aho kertoo esimerkin 1970-luvulta.
– Yhdysvaltalainen autovalmistaja Ford toi markkinoille uuden Pinto-mallinsa ennätysnopeasti. Ekstranopean suunnitteluprosessin takia auto oli jo tuotannossa, kun kolaritestauksessa selvisi, että polttoainesäiliön suunnittelussa kaikki ei ollut kohdallaan ja kolaritilanteissa säiliö räjähtää aiheuttaen todennäköisesti kuoleman auton matkustajille. Koska prosessi oli jo pitkällä, yritys punnitsi vaihtoehtoja kustannus-hyötyanalyysillä ja tuli siihen tulokseen, että tulee halvemmaksi maksaa oikeusjutuista korvaukset kuolemantapauksissa kuin suorittaa takaisinkutsu. Fordilla tehtiin tietoinen valinta olla korjaamatta ongelmia ja he tiesivät, että ongelma tulee aiheuttamaan kuolemia. Ford määritteli ihmishengelle hinnan. Nykyaikana tämä tuntuu melko vastuuttomalta toiminnalta ja jopa uskomattomalta esimerkiltä yritykseltä, joka tänäkin päivänä valmistaa autoja.
Tieto auton ongelmista kuitenkin levisi ja asiasta nousi kohu, joka johti takaisinkutsuihin, oikeusjuttuihin ja valtavaan mainehaittaan. Pinton elinkaari jäi lyhyeksi. Samankaltaiset ongelmat polttoainesäiliön turvallisuudessa koskivat aikakauden muitakin pienikokoisia autoja. Ongelma poistui vasta lainsäädännön tiukennuttua. Sen jälkeen valmistajat toivat markkinoille turvallisempia uuden sukupolven autoja.
Liiketoimintaan liittyvä vastuullisuus on kauhavalaiselle Puro-Aholle innostuksen kohde. Nyt hän pääsee edistämään vastuullisuutta hankevetäjänä. Vastuullisuus käytännön teoiksi – Tiedonvälityshanke Härmänmaalla on Suomen Yrittäjäopiston hanke, joka kestää huhtikuun 2026 loppuun asti. Mukana ovat paikalliset yrittäjäjärjestöt, Invest Lapua ja Kauhavan kehityskeskus. Vastuullisuustyötä Puro-Aho on tehnyt aikaisemmin oman yrityksensä Hopeapuron kautta.
Hankkeen tavoitteena on vastata yrittäjien todellisiin tarpeisiin vastuullisuuteen liittyen. Luvassa on tietoa yrittäjien arkea koskettavista aiheista ja työpajoja, joissa tartutaan asiantuntijoiden johdolla osallistujien aiheisiin. Esimerkiksi hankkeen kautta voidaan auttaa yrityksiä isojen alihankintaa teettävien firmojen vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten ymmärtämisessä ja täyttämisessä, sekä yrityksen tekemien toimenpiteiden auki kirjoittamisessa ja raportoinnissa.
Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi liiketoimintaa. Yritykset, jotka ottavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vastuut vakavasti, eivät ainoastaan vahvista mainettaan, vaan saavat konkreettisia hyötyjä, jotka voivat parantaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja pitkäaikaista kannattavuutta.
Hankkeen alussa kartoitetaan alueen yritysten vastuullisuuskysymyksiä. Tärkeä teema on vastuullisuudesta viestiminen. – Monilla alueemme yrityksillä tehdään todella hyvää työtä myös vastuullisuuden näkökulmasta, mutta vahvuuksia ei välttämättä ole tunnistettu. Näiden aiheiden kommunikointi voi osoittautua tärkeäksi kilpailueduksi, jonka kautta voi esimerkiksi syntyä uusia alihankinta- tai jälleenmyyntisopimuksia, Puro-Aho avaa.
– Vastuullisuudella yritykset voivat todella vaikuttaa. Tämän lisäksi on hyvä tiedostaa, että vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ja sääntely tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Haluamme, että alueemme yritykset ovat valmiita vastaamaan tähän. Asiat kannattaa laittaa ajoissa kuntoon, Puro-Aho kertoo.
Vastuullisuustyö, sääntely ja lakimuutokset eivät ole uusi juttu.
– Esimerkki meiltä Suomesta voisi olla lapsityö, joka oli yleistä 1800-luvulla teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Työ tehtaissa oli usein raskasta ja vaarallista, päivät pitkiä. Myös tässä tapauksessa lainsäädäntö alkoi vähitellen rajoittaa lasten työntekoa. Esimerkiksi vuonna 1889 säädettiin laki, joka kielsi alle 12-vuotiaiden lasten työskentelyn tehtaissa, ja myöhemmin työaikaa rajoitettiin alle 18-vuotiaille. Regulaatio nähdään usein negatiivisena asiana, mutta se on tuonut tämän maailman yrityselämään myös paljon hyvää.
Milleköhän tulevaisuuden ihmiset nostelevat kulmiaan lukiessaan historian kirjoista meidän ajastamme?
Vastuullisuus on avain menestykseen. Ota yhteyttä ja aloita matkasi kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Hankkeen avulla voimme olla veloituksetta auttamassa yrityksiä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta veloituksetta.
Kurkkaa hankkeen tapahtumat: www.syo.fi/vastuullisuushanke/
Ota yhteyttä:
Annika Puro-Aho
Suomen Yrittäjäopisto
annika.puro-aho@syo.fi
040 484 1907

4K kiertää kylillä ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta
4K-Kyvykkäät ja kestävät kumppanikylät -hanke on Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmän yhteisesti toteuttama ja EU:n osarahoittama, kylien varautumista ja kriisinkestävyyttä kehittävä projekti, joka edistää kylillä asujien yhteisöllisyyttä ja tukee kylien kykyä selviytyä tulevaisuuden haasteista. Yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa tehtävässä valmiussuunnittelussa on noussut yhdeksi hankkeen keskeisistä painopisteistä. Viranomaisyhteistyötä toteutetaan muun muassa osallistumalla maakunnallisen kyläturvallisuusryhmän ja kuntien valmiussuunnitteluun. Ryhmän

Aisapari-pöydissä tehtiin Leader-toimintaa tutuksi
Aisapari järjesti vuoden alkajaisiksi kymmenen Aisapari-pöytää, joissa kerrottiin toiminnan tuloksista ja tulevista tapahtumista. Aisapari ry on vuonna 1999 perustettu Leader-ryhmä, joka edistää maaseudun elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan kuudella paikkakunnalla. Vuosi 2026 on merkittävä juhlavuosi, sillä Leader-toiminta Suomessa täyttää 30 vuotta. Aisaparin perustehtävänä on kannustaa alueen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa aluettaan

Älykäs kylä-suunnitelmat jakoon!
Tulevaisuuden Kylä 2.0 -hanke alkoi ystävänpäivänä 2024 tilaisuudella, jossa kylät saivat ilmoittautua mukaan hankkeen pilottikyliksi ja valita kehittämistyöhön teemaksi energian, digin tai imagon. Hankkeen aikana kylien kanssa on tehty Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden väliset kumppanuussopimukset ja useiden eri työpajojen tuotoksena pilottikylät ovat tehneet omia Älykäs kylä -suunnitelmiaan. Näistä markkinoinnin ja kehittämisen avuksi tehdyistä suunnitelmista kuulemme otteita

Vieraslajit – pieni vaiva ajoissa säästää paljon harmia myöhemmin
Vieraslajit ovat yksi suurimmista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä myös maaseudulla. Ne leviävät pihoilta, pientareilta ja vesistöjen varsilta huomaamatta, syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja muuttavat elinympäristöjä pysyvästi. Osa vieraslajeista aiheuttaa lisäksi haittaa eläimille, maataloudelle ja jopa ihmisten terveydelle. Suomessa erityisesti jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini aiheuttavat laajaa haittaa. Ne leviävät nopeasti ja valtaavat tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta, mikä heikentää

VIKKAA-hanke kartoitti kalastuksen potentiaalin – jatkokehitys tähtää lähikalaan ja kalastusmatkailuun
Leader Aisaparin toteuttama VIKKAA-esiselvityshanke (Virtaa virkistys- ja kaupalliseen kalastukseen) on saatu päätökseen. Huhtikuusta joulukuuhun 2025 toteutetussa hankkeessa selvitettiin Aisaparin alueen – Evijärven, Lappajärven, Vimpelin, Alajärven, Kauhavan ja Lapuan – vesistöjen mahdollisuuksia virkistys- ja ammattikalastuksen, matkailun ja elinkeinojen kehittämiseen. Selvityksen keskiössä oli erityisesti Lappajärvi, mutta myös alueen muut vesistöt. Hanke toi esiin, että kalastus kiinnostaa alueella

Valokuitua ja varautumista kylille
Hannes-myrskyn jälkimainingeissa yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat nostaneet päätään kylillä ja taajamissa. Nuoriso- ja kyläseurat, sekä muut kolmannen sektorin toimijat ovat tarjonneet somen välityksellä suojaa, lämpöä ja myös ravintoa pitkien sähkökatkosten piinaamille asukkaille. Nyt viimeistään on huomattu, että yhteisten kokoontumistilojen varustaminen poikkeusolojen varalle on viisasta ja samalla kannattaa ottaa tarkasteluun ajanmukaiset toimintaohjeet ja kouluttautuminen. Jokaisella, pienelläkin