Annika Puro-Aho, Suomen Yrittäjäopisto, hankkeen vetäjä
Johanna Salla-Uitto, Kauhavan yrittäjät, hankkeen ideoija
Maria Saarenpää, Lapuan yrittäjät, hankkeen ideoija.
Vastuullisuus ja siihen liittyvä kehitystyö ovat olleet osa liiketoimintaa kautta historian. Kehityskaari tähän päivään mennessä on ollut valtava. Historia kertoo nykyajasta katsottuna lähes uskomattomia tarinoita, jotka kertovat oman aikansa käsityksistä ja yhteiskunnallisesta ympäristöstä.
Suomen Yrittäjäopistolla hankevetäjänä työskentelevä Annika Puro-Aho kertoo esimerkin 1970-luvulta.
– Yhdysvaltalainen autovalmistaja Ford toi markkinoille uuden Pinto-mallinsa ennätysnopeasti. Ekstranopean suunnitteluprosessin takia auto oli jo tuotannossa, kun kolaritestauksessa selvisi, että polttoainesäiliön suunnittelussa kaikki ei ollut kohdallaan ja kolaritilanteissa säiliö räjähtää aiheuttaen todennäköisesti kuoleman auton matkustajille. Koska prosessi oli jo pitkällä, yritys punnitsi vaihtoehtoja kustannus-hyötyanalyysillä ja tuli siihen tulokseen, että tulee halvemmaksi maksaa oikeusjutuista korvaukset kuolemantapauksissa kuin suorittaa takaisinkutsu. Fordilla tehtiin tietoinen valinta olla korjaamatta ongelmia ja he tiesivät, että ongelma tulee aiheuttamaan kuolemia. Ford määritteli ihmishengelle hinnan. Nykyaikana tämä tuntuu melko vastuuttomalta toiminnalta ja jopa uskomattomalta esimerkiltä yritykseltä, joka tänäkin päivänä valmistaa autoja.
Tieto auton ongelmista kuitenkin levisi ja asiasta nousi kohu, joka johti takaisinkutsuihin, oikeusjuttuihin ja valtavaan mainehaittaan. Pinton elinkaari jäi lyhyeksi. Samankaltaiset ongelmat polttoainesäiliön turvallisuudessa koskivat aikakauden muitakin pienikokoisia autoja. Ongelma poistui vasta lainsäädännön tiukennuttua. Sen jälkeen valmistajat toivat markkinoille turvallisempia uuden sukupolven autoja.
Liiketoimintaan liittyvä vastuullisuus on kauhavalaiselle Puro-Aholle innostuksen kohde. Nyt hän pääsee edistämään vastuullisuutta hankevetäjänä. Vastuullisuus käytännön teoiksi – Tiedonvälityshanke Härmänmaalla on Suomen Yrittäjäopiston hanke, joka kestää huhtikuun 2026 loppuun asti. Mukana ovat paikalliset yrittäjäjärjestöt, Invest Lapua ja Kauhavan kehityskeskus. Vastuullisuustyötä Puro-Aho on tehnyt aikaisemmin oman yrityksensä Hopeapuron kautta.
Hankkeen tavoitteena on vastata yrittäjien todellisiin tarpeisiin vastuullisuuteen liittyen. Luvassa on tietoa yrittäjien arkea koskettavista aiheista ja työpajoja, joissa tartutaan asiantuntijoiden johdolla osallistujien aiheisiin. Esimerkiksi hankkeen kautta voidaan auttaa yrityksiä isojen alihankintaa teettävien firmojen vastuullisuuteen liittyvien vaatimusten ymmärtämisessä ja täyttämisessä, sekä yrityksen tekemien toimenpiteiden auki kirjoittamisessa ja raportoinnissa.
Vastuullisuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi liiketoimintaa. Yritykset, jotka ottavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vastuut vakavasti, eivät ainoastaan vahvista mainettaan, vaan saavat konkreettisia hyötyjä, jotka voivat parantaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja pitkäaikaista kannattavuutta.
Hankkeen alussa kartoitetaan alueen yritysten vastuullisuuskysymyksiä. Tärkeä teema on vastuullisuudesta viestiminen. – Monilla alueemme yrityksillä tehdään todella hyvää työtä myös vastuullisuuden näkökulmasta, mutta vahvuuksia ei välttämättä ole tunnistettu. Näiden aiheiden kommunikointi voi osoittautua tärkeäksi kilpailueduksi, jonka kautta voi esimerkiksi syntyä uusia alihankinta- tai jälleenmyyntisopimuksia, Puro-Aho avaa.
– Vastuullisuudella yritykset voivat todella vaikuttaa. Tämän lisäksi on hyvä tiedostaa, että vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ja sääntely tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Haluamme, että alueemme yritykset ovat valmiita vastaamaan tähän. Asiat kannattaa laittaa ajoissa kuntoon, Puro-Aho kertoo.
Vastuullisuustyö, sääntely ja lakimuutokset eivät ole uusi juttu.
– Esimerkki meiltä Suomesta voisi olla lapsityö, joka oli yleistä 1800-luvulla teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Työ tehtaissa oli usein raskasta ja vaarallista, päivät pitkiä. Myös tässä tapauksessa lainsäädäntö alkoi vähitellen rajoittaa lasten työntekoa. Esimerkiksi vuonna 1889 säädettiin laki, joka kielsi alle 12-vuotiaiden lasten työskentelyn tehtaissa, ja myöhemmin työaikaa rajoitettiin alle 18-vuotiaille. Regulaatio nähdään usein negatiivisena asiana, mutta se on tuonut tämän maailman yrityselämään myös paljon hyvää.
Milleköhän tulevaisuuden ihmiset nostelevat kulmiaan lukiessaan historian kirjoista meidän ajastamme?
Vastuullisuus on avain menestykseen. Ota yhteyttä ja aloita matkasi kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Hankkeen avulla voimme olla veloituksetta auttamassa yrityksiä kohti vastuullisempaa tulevaisuutta veloituksetta.
Kurkkaa hankkeen tapahtumat: www.syo.fi/vastuullisuushanke/
Ota yhteyttä:
Annika Puro-Aho
Suomen Yrittäjäopisto
annika.puro-aho@syo.fi
040 484 1907
Turvallisuus NYT!
Maakunnallinen varautumiskonferenssi järjestetään Seinäjoella (os.: Frami B, auditorio, Kampusranta 9) 29.10. klo 18-20. Tilaisuuden puhujia ovat mm. Naisten Valmiusliiton pj. kansanedustaja Paula Risikko, tiedustelun ja turvallisuuden asiantuntija Saana Nilsson ja Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra Ari Auranen. Tilaisuuden tarkempi paikka selviää pikapuoliin. Entistä useammin kuulemme kylissä pidettävissä varautumisilloissa, että ”Tultiin kuuntelemaan, että mihinkä tässä pitää ruveta varautumaan!” Tämä lause
Lähde retkelle Hyypänjokilaaksoon!
Lähde mukaan tutustumaan upeaan Hyypänjokilaaksoon! Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jossa luonnon monimuotoisuus ja kulttuuriperintö kulkevat käsi kädessä. Alue on saanut tunnustusta pitkäjänteisestä maisemanhoidosta ja yhteisöllisestä työstä. Retki tarjoaa käytännön näkökulmia maisemanhoitoon, kulttuuriympäristöihin ja paikalliseen toimintaan sekä antaa ideoita mitä yhdistys- ja yhteisötoiminnalla voidaan tehdä maiseman ja luonnon hyvinvoinnin eteen. Retkellä oppaana toimii Hyyppäläinen Mikko Rotola-Pukkila! Retken aikana koemme monipuolisen kattauksen paikallista
Vieraslajitorjuntaa Alajärven Luoma-aholla
Vieraslajien torjuntapäivä lauantaina 13.6.2026 klo 9.00 alkaen os.: Luomantie 100, 62830 Luoma-aho Tule mukaan vieraslajien torjuntapäivään Luoma-aholle. Luoma-ahon kyläyhdistys yhdessä Leader Aisaparin, Alajärven kaupungin ja Elinvoimakeskuksen kanssa toteuttavat vieraslajien torjuntapäivän Luoma-ahon kylällä. Tapahtuma on yksi monista Avoimet kylät tapahtumista Suomessa ja osoittaa miten yhteistyöllä kylillä saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan. Alajärven kaupunki hoitaa tapahtumaan roskalavan, jätesäkkejä ja suojahansikkaita
Vieraslajitorjuntaa Lappajärven Aholassa
Vieraslajitorjuntaa Lappajärvellä tiistaina 9.6.2026 klo 10.00 alkaen os.: Aholantie 141, 62630 Lappajärvi Tule mukaan jättipalsamin torjuntatalkoisiin Lappajärven Aholan kylään. Jättipalsami on Suomessa haitallinen vieraslaji – eli kasvi, joka ei kuulu luontoomme ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Jättipalsami syrjäyttää tehokkaasti kotoperäisiä kasveja ja muodostaa tiheitä kasvustoja. Tapahtumassa käydään lyhyesti läpi vieraslajitorjunnan teoriaa ja osallistutaan porukalla maastossa
Vieraslajitorjuntaa ja lupiinityöpaja
Infoa vieraslajitorjunnasta / työpaja torstaina 11.6.2026 klo 16.30 alkaen os.: Kauppatie 89, 62200 Kauhava Tervetuloa mukaan työpajaan, jossa yhdistyvät luonnonhoito ja käsityö! Osana Kauhavan kädentaitoviikkoa järjestetään Kauhavalla työpaja, jossa perehdytään vieraslajitorjuntaan ja opitaan, miten lupiinia voidaan hyödyntää lankojen värjäyksessä. Työpajassa saat käytännön vinkkejä vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan sekä pääset tutustumaan luonnonvärjäyksen mahdollisuuksiin lupiinin avulla. Tapahtuma toteutetaan
Aisapari palkitsi intoilijoita
Aisaparin kevätkokouksessa palkittiin perinteisen tavan mukaan jälleen Vuoden intoilijat ja intoilut. Kevätkokous pidettiin Alajärvellä HUB25:ssä ja puheenjohtajana toimi Jouko Etula. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toiminakertomus, johon voi tutustua linkissä. Intoilija ja Intoilu -tunnustukset nostavat esiin paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja luovuuden voiman. Huomionosoituksen saajia yhdistää into kehittää omaa aluettaan – toinen yritystoiminnan kautta, toinen yhteisöllisen toiminnan avulla.