Järviseutu-Seura on kohottanut kotiseututyön uudelle tasolle ja toteuttanut viime vuosina useita luontoelämyksiä edistäviä hankkeita. Hankkeita on rahoittanut Leader Aisapari. Ensimmäisenä toteutettiin Tervareitin melontareitti, kun Kyrönjoen KoskiHäjyt kartoitti kesällä 2014 ostopalveluna Ähtävänjoen. Kartoituksessa tehtiin 30 tutkimusretkeä, joihin osallistui 44 eri melojaa. Retkien tuloksena syntyi 52-sivuinen Tervareitin melontaopas.
Järviseudun OutdoorsLife -hankkeessa vuosina 2015-2017 haaveiltiin jo geoparkistakin. Hanke vaikutti omalta osaltaan siihen, että kraatterijärvi nousi alueen kehittämistoiminnan keskiöön.
Järviseudun Matkailun master planissa ja useissa Lappajärven kunnan hallinnoimissa hankkeissa on kasvanut yhteinen näkemys alueen kehittämisestä niin, että Lappajärvi ja sen syntyhistoria ovat kärkenä alueen omaleimaisuuden markkinoinnissa.
OutdoorsLife-hanke edesauttoi myös NASAn pohjoismaisen planeettakuva-arkiston ja merkittävän yksityisen mineraalikokoelman siirtymiseen Järviseudulle. Molemmat kokoelmat tukevat jatkokehittämistyötä, joka perustuu Lappajärven synnyttäneen meteoriitin törmäykseen ja sen vaikutukseen alueellisesti ja kansallisesti.
Lisäksi OutdoorsLife-hanke ohjasi kolmen investointihankeen ja kuuden kehittämishankkeen toteutumista Järviseudun alueella. Hankkeen kannustamina alueelle saatiin METSO-hyvinvointipolku Alajärvelle, rakennettiin pitkospuita ja alettiin kehittää Evijärven uittoperinnealuetta.
Kesällä 2016 jatkettiin melontakartoituksia Savonjoella, Kerttuanjärvellä, Norijoella, Purmonjoella ja Purmojärvellä. Kaikilla viidellä jatkokartoitukseen kuuluvalla vesistön osalla on melonnan kannalta vähintään paikallista merkitystä, osalla maakunnallistakin. Sekä Tervareitin hyödyntäminen että näiden kohteiden kehittäminen odottavat innokkaita asiaan tarttujia.
Nyt kun Niskan padon ohitus mahdollistuu uuden kanavan ansiosta, olisi aika saada vähintäänkin kanoottihissi myös Hanhikosken voimalaitokseen. Näin aukeaisi esteetön melonta Lappajärven ja Evijärven välillä. Tämä noin parinkymmenen kilometrin osuus Ähtävänjokea sai erityismaininnan kauneudestaan myös melontareitin kartoituksessa.
Geologiaa ja kulttuuria
Kraatterijärven Georeitti-hankkeessa aloitti kesäkuussa 2016 työnsä FT, kraatteritutkija, planeettageologi Teemu Öhman. Teemu toi alueen ainutlaatuisen geologian jokaisen ulottuville ja hankkeen päätteeksi julkaistiin 130-sivuinen Kraatterijärven Georeitti -raportti, joka löytyy Aisaparin kotisivultakin.
Astroplan-hankkeessa inventoitiin ja järjestettiin planeettakuva-arkisto ja Kraatterijärven mineraalimaailma -hankkeessa rakennettiin näyttelyjä vuonna 2016 seuran omistukseen siirtyneestä mineraalikokoelmasta. Kokoelma oli aiemmin esillä Lapuan Hirvijoella vanhassa kyläkoulussa. Se on Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen laaja kokonaisuus, jossa on noin 5000 kappaletta numeroituja ja luetteloituja kiviä; jalo- ja korukiviä, mineraaleja sekä koralleja. Näyttely käsittää myös laajan kokoelman simpukoita sekä meripihkaa.
Järviseudun kulttuuripyöräreitit -hankkeessa Hannu Nevala kokosi yhteistyössä alueen pitäjäseurojen ja paikallisten kotiseutuaktiivien kanssa viisitoista pyöräreittiä. Reittikohteissa esitellään alueen nähtävyydet sekä luonto-, historia- ja kulttuurikohteet. Reitit löytyvät Aisaparin kotisivun Intolinkki-alasivulta.
Kehittäminen jatkuu
Kraatterijärven opastushankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin kohteisiin tulevat kyltitykset ja vaellusreitin opasteet, ja parhaillaan on vuorossa niiden pystytys. Opasteita pysytetään sekä vaellusreitin että kulttuuripyöräreittien ja georeitin kohteisiin. Hanke ulottuu vuoden 2021 syksyyn saakka.
Opasteet valmistetaan Laatukilvellä Ylihärmässä. Pohjana on alumiini ja kalvo on heijastava. Kestävät opasteet palvelevat pitkään ja lisäävät luontoliikunnan turvallisuutta. Georeitin ja kulttuuripyöräreittien kohteisiin tulevat kilvet kertovat seudun historiaa ja geologiaa niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin.
Reittien ja kyltitysten tavoitteena on olla osa alueelle suunniteltua geopark-kokonaisuutta.
Aktiivisen kotiseutuyhdistyksen kehittämistyö jatkuu edelleen: Losten-Kivitippu -vaellusreitin varrelle on pystytetty myös näkötorni. Purmojärven Soidinkalliolle on siirretty ja kunnostettu vanha palovalvontatorni ja jatkoa on luvassa. Kivitippuun saakka ulottuva, kaikkiaan noin 50 kilometrin mittainen Leipätie yhtyy Ilveskivellä samanmittaiseem Saukonreittiin (Utterleden). Kenties reitistö vielä joskus yhdistyy Soinin Arpaisiin saakka?
Järviseutu-Seuran hanketoiminta on uutta kotiseututyötä, joka koskettaa jokaista järviseutulaista ja alueella vierailevaa matkailijaa. 60-vuotias kotiseutuyhdistys kehittää toimintaansa ajanmukaisella tavalla: pyöräily- ja vaellusreitit, niiden varrella sijaitsevien kulttuurikohteiden ja geologian esinnostaminen opettavat arvostamaan omaa kotiseutua ja turvallinen luonnossa liikkuminen kohentaa kuntoa mielekkäällä tavalla.