Viimeiset kaksi vuotta olemme eläneet poikkeusoloissa ja se on vaikuttanut lähes kaikkiin elämänalueisiin. Myös hanketoiminnassa on pitänyt sopeutua moneen yllättävään asiaan. Poikkeusoloja ei ole osattu ennakoida, mutta hanketoimintaan liittyy riskejä, joihin voi myös varautua.
Koronapandemia mm. vaikeutti talkoiden järjestämistä, ja monet hankkeet joutuivat nopeasti siirtämään yleisötilaisuuden verkkoon. Tämä toisaalta opetti verkkotilaisuuksien järjestämistä. Nyt hanketoimijat säästävät päivittäin aikaa, ympäristöä ja hankkeiden varoja, kun monet kokoukset voidaan järjestää verkossa sen sijaan, että ajeltaisiin eri suunnista kokouspaikoille.
Toisaalta on suuri helpotus, että taas voimme melko turvallisin mielin kokoontua yhteen kun sille on tarvetta. Talkoot pyörivät taas.
Toinen isku hanketoiminnalle – erityisesti investointihankkeille – tuli Ukrainan sodan ja energiakriisin aiheuttaman inflaation myötä. Rakennustarvikkeiden hinnan nousu on ollut niin nopeaa, että hankepäätöksillä hyväksytyt kustannusarviot eivät ole enää riittäneet toteutukseen. Normaalitilanteessa suunnitteluvaiheessa tehdyt kustannusarviot ovat riittäneet hyvin vielä kuukausien päästä kun toteutus on aloitettu. Viime keväänä hinnat nousivat niin nopeasti, että tarjoukset olivat pahimmillaan voimassa vain muutaman päivän. Osa toimijoista pystyi aloittamaan toteutuksen ns. omalla riskillä ennen päätöksen saamista, mutta päätöstä odottaneilla saattaa olla hankaluuksia saada hanke toteutettua hyväksytyllä kustannusarviolla.
Hankkeen hyväksytty kustannusarvio on aina yläraja hyväksyttäville kustannuksille. Jos kustannukset ylittyvät, jää ylimenevä osa hankkeen toteuttajan maksettavaksi. Hankkeille ei valitettavasti ole mahdollista myöntää lisärahoitusta vaikka kustannukset ovatkin nousseet. Jos hankkeesta osa jää toteutumatta kustannusten nousun takia, tästä on aina neuvoteltava rahoittajan eli Aisaparin kanssa etukäteen.
Hankkeiden toteutumisessa on erilaisia riskejä ja näihin voi ja pitää varautua etukäteen. Riskeistä ja niihin varautumisesta kysytään myös hankesuunnitelmassa. Pienten yhdistysten on ennen hankkeisiin ryhtymistä varmistettava, että hankkeen aikainen rahoitus löytyy. Samoin tarvittavat vastuuhenkilöt ja talkooväki on oltava selvillä jo suunnitteluvaiheessa. Entä jos joku sairastuu? Yhden tai kahdenkaan henkilön varaan ei hankkeen toteuttamista pidä jättää. Kannattaa muistaa, että yhdistyksessä hallitus vastaa aina myös hankkeiden toteutumisesta.
Vaikka hankkeita on tälläkin hetkellä käynnissä vielä kymmeniä ja vuosien varrella niitä on toteutettu satoja, suurilta katastrofeilta on vältytty. Yllättävissä tilanteissa neuvottelulla toteuttajan, Aisaparin ja ELY-keskuksen kanssa on aina löydetty ratkaisu, jolla päästään eteenpäin. Jälkikäteen ongelmatilanteita ei enää voi korjata, ja siksi ongelmien ilmetessä pitääkin on välittömästi yhteydessä Aisapariin.