Puuställin häät -perinnenäytelmä tulee ensi-iltaan Ylihärmän nuorisoseuralla 21.3.2025. Näytelmä perustuu vuonna 1868 vietettyihin Härmän häihin ja sen esittämiseen on Ylihärmässä pitkät perinteet. Mukana vuoden 2025 näytelmässä on ennätysmäärä nuoria, jotka ovat projektin myötä innostuneet kansanlauluista ja kansantanssista. Myös näytelmää katsomaan toivotaan erityisesti lapsia ja nuoria, jotta perinnetieto siirtyisi. Projektia tukee Leader Aisaparin rahoittama Kruunuhäät-hanke.
Edellisistä Puuställin häistä yli 20 vuotta
Puuställin häät -näytelmä perustuu Vuokko Kivisaaren alkuperäisideaan Härmän hurjien häiden näytelmäkuvaelmasta, jota esitettiin 1960- ja 1980-luvulla sekä 2000-luvun alussa. Uudistetusta käsikirjoituksesta vastaa Maaria Koivula-Talkkari, joka myös ohjaa nyt nähtävän perinnenäytelmän.
Käsikirjoitusta on uudistettu erityisesti pedagogisesta näkökulmasta, tavoitteena perinteen siirto uusille sukupolville. Puuställin häät on raikas tietoisku historiasta ja sukellus keskelle 1800-luvun härmäläistä elämänmenoa.
Ylihärmäläinen Raili Saari on mukana jo kolmannessa Puuställin häät -näytelmäprojektissa.
”Äitini ohjasi tanhuja ja sai minutkin innostumaan mukaan vuoden 1980 näytelmään. Roolini oli olla kylän nuori ja muistan, että esiintyminen jännitti kovasti. Vuoden 2004 näytelmässä olin pitokokin apulainen. Katoin pöytää ja pääsin tanssimaan polkkaa. Oli mukavaa osallistua näytelmään silloin yhdessä poikani kanssa”, Raili kertoo.
”Tämän vuoden näytelmässä puvustus on aiempia vuosia värikkäämpää ja näyttämökuva on mielestäni erityisen kaunis. Näytelmässä on enemmän tanssia, musiikkia ja vuoropuhelua. Olen saanut elää Puuställin häiden tapahtumia kolmen eri-ikäisen roolihenkilön näkökulmasta – tällä kolmannella kerralla häävieraaksi saapuvana mummana. On hienoa olla mukana siirtämässä perinnettä uusille sukupolville. On ollut ilo todistaa, kuinka erityisesti nuoret näyttelijät ovat innolla mukana”, Raili sanoo.
Näytelmän puvustuksen, rekvisiitan ja lavastuksen on suunnitellut ja toteuttanut tekstiilisuunnittelija Leena Rissa. Paikallista kädentaitokulttuuria on haluttu nostaa esiin mm. tuomalla lavalle nuoren neidon puetettu lutti kapiotekstiileineen.
Näytelmässä kuuluu nuorten ääni
Uutuutena Puuställin häissä on kollektiivisen kertojan rooli, jossa vuorottelee 13 nuorta. Nuorilla on iso vastuu myös laulu- ja kansantanssikohtauksissa. Näytelmäprojektissa mukana oleminen on ollut kaiken ikäisille näyttelijöille oppimisen kokemus ja sukellus menneeseen aikaan.
”Näytelmän myötä olen oppinut paljon kruunuhäistä ja häjyistä”, kertoo Iida Lindgrén.
”Olen oppinut kuinka raakaa ja erilaista elämä oli 1800-luvulla”, jatkaa Eerika Tuominen.
”Kansantanssien ja -laulujen harjoittelu on ollut tosi kivaa ja asutkin ovat hienoja”, lisää Sofia Hautanen.
”On ollut todella hauskaa nauraa ja tanssia tuntikausia viikonloppuisin! En olisi uskonut, että lähtisin vapaaehtoisesti laulamaan ja tanssimaan tanhua lavalle. Tämä on ollut todella erilainen produktio mihin olen tottunut, mutta todella hyvällä lailla”, sanoo Hilja-Maaria Linko.
”Tämä näytelmä on ihan erilainen kun aiemmat, joissa olen ollut mukana. Nyt on päässyt kokemaan, millaista meno oli häjyjen aikaan. Kansantanssit ja -laulut olivat aluksi vaikeita, mutta nyt ne alkavat jo sujua. Ei mikään ihan perusnäytelmä!” summaa Veeti Hippi.
Suurin osa nuorista näyttelijöistä on Järvilakeuden kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetuksen opiskelijoita. Yhteensä näyttelijöitä on 30 ikähaitarilla kahdeksanvuotiaasta kuusikymppiseen.
Härmän laulukirja soi pelimanniorkesterin voimin
Puuställin häät -näytelmän kaikki musiikki soitetaan livenä paikan päällä kuusihenkisen pelimanniorkesterin toimesta. Musiikin suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Satu Lumiaho.
Kaikki laulut ovat peräisin Härmän laulukirjasta ja muukin musiikki on paikallista 1800-luvun kansanmusiikkia. Instrumentteina näytelmässä kuullaan viulua, kontrabassoa ja harmoonia.
”On huikaisevaa seurata soittopaikalta, miten näyttelijät kertovat lavalla oman yhteisönsä ja sukujensa tarinaa. Aito innostus omaan historiaan ja perinteeseen näkyy ja elää lavalla. Ylpeys ja yhteys siihen, mitä olemme olleet, saa tunteet liikkeelle ja välittyy katsojalle. Tätä näytelmää ei kannata jättää väliin”, summaa harmoonia soittava Satu Linko.
Yleisöön toivotaan erityisesti lapsia ja nuoria
Puuställin häät -näytelmää ovat tervetulleita katsomaan kaikki kruunuhääperinteestä, häjyistä ja perinnekulttuurista kiinnostuneet, mutta erityisesti katsomoon toivotaan lapsia ja nuoria. Puuställin häät on myös oiva tilaisuus viedä vaikka lapsenlapset oman kotiseudun perinnekulttuurin äärelle. Lipunhintaa on myös alennettu roimasti kouluryhmille.
Puuställin häät -näytelmäproduktion monitaiteisuuden mahdollistaa Leader Aisaparin rahoittama Kruunuhäät-hanke.
Kruunuhääperinteeseen yhdistyy monta asiaa eteläpohjalaisuudesta: yhteisölliset siirtymäriitit, kansanmusiikki, kansantanssi, perinteiset kädentaidot ja ruokakulttuuri. Tämän perinteen ylläpitäminen, vaaliminen ja alueen asukkaille, erityisesti lapsille ja nuorille tietoon saattaminen on Kruunuhäät-hankeen tärkein tavoite. Hanketta hallinnoi Järvilakeuden kansalaisopisto.
Mitä jos vierailisitte teatteriretken yhteydessä Lankavassa, Iisakki Järvenpään puukkotehtaalla, Kauhavan puukko- ja tekstiilimuseossa ja ruokailisitte Härmän kylpylän monipuolisessa ravintolamaailmassa? Käyntikohdevaihtoehdoista voi rakentaa vapaasti omalle ryhmälle mieluisan kokonaisuuden. Yli 10 hengen ryhmät saavat näytelmän liput alennettuun hintaan.
Puuställin häät -perinnenäytelmää esitetään Ylihärmän nuorisoseuralla (Ylistarontie 94) seuraavasti:
pe 21.3. klo 19,
su 23.3. klo 15 ja 18,
pe 28.3. klo 19,
su 30.3. klo 15 ja 18, pe 4.4. klo 19 ja su 6.4. klo 15 ja 18.
Lisätietoja näytelmästä ja ohjeet lippujen hankintaan: www.yliharmannuorisoseura.fi
Lisätietoja:
Maaria Koivula-Talkkari, Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja puh. 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
4K kiertää kylillä ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta
4K-Kyvykkäät ja kestävät kumppanikylät -hanke on Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmän yhteisesti toteuttama ja EU:n osarahoittama, kylien varautumista ja kriisinkestävyyttä kehittävä projekti, joka edistää kylillä asujien yhteisöllisyyttä ja tukee kylien kykyä selviytyä tulevaisuuden haasteista. Yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa tehtävässä valmiussuunnittelussa on noussut yhdeksi hankkeen keskeisistä painopisteistä. Viranomaisyhteistyötä toteutetaan muun muassa osallistumalla maakunnallisen kyläturvallisuusryhmän ja kuntien valmiussuunnitteluun. Ryhmän
Aisapari-pöydissä tehtiin Leader-toimintaa tutuksi
Aisapari järjesti vuoden alkajaisiksi kymmenen Aisapari-pöytää, joissa kerrottiin toiminnan tuloksista ja tulevista tapahtumista. Aisapari ry on vuonna 1999 perustettu Leader-ryhmä, joka edistää maaseudun elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan kuudella paikkakunnalla. Vuosi 2026 on merkittävä juhlavuosi, sillä Leader-toiminta Suomessa täyttää 30 vuotta. Aisaparin perustehtävänä on kannustaa alueen asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa aluettaan
Älykäs kylä-suunnitelmat jakoon!
Tulevaisuuden Kylä 2.0 -hanke alkoi ystävänpäivänä 2024 tilaisuudella, jossa kylät saivat ilmoittautua mukaan hankkeen pilottikyliksi ja valita kehittämistyöhön teemaksi energian, digin tai imagon. Hankkeen aikana kylien kanssa on tehty Leader-ryhmien ja kylätoimijoiden väliset kumppanuussopimukset ja useiden eri työpajojen tuotoksena pilottikylät ovat tehneet omia Älykäs kylä -suunnitelmiaan. Näistä markkinoinnin ja kehittämisen avuksi tehdyistä suunnitelmista kuulemme otteita
Vieraslajit – pieni vaiva ajoissa säästää paljon harmia myöhemmin
Vieraslajit ovat yksi suurimmista luonnon monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä myös maaseudulla. Ne leviävät pihoilta, pientareilta ja vesistöjen varsilta huomaamatta, syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja muuttavat elinympäristöjä pysyvästi. Osa vieraslajeista aiheuttaa lisäksi haittaa eläimille, maataloudelle ja jopa ihmisten terveydelle. Suomessa erityisesti jättipalsami, kurtturuusu ja komealupiini aiheuttavat laajaa haittaa. Ne leviävät nopeasti ja valtaavat tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta, mikä heikentää
VIKKAA-hanke kartoitti kalastuksen potentiaalin – jatkokehitys tähtää lähikalaan ja kalastusmatkailuun
Leader Aisaparin toteuttama VIKKAA-esiselvityshanke (Virtaa virkistys- ja kaupalliseen kalastukseen) on saatu päätökseen. Huhtikuusta joulukuuhun 2025 toteutetussa hankkeessa selvitettiin Aisaparin alueen – Evijärven, Lappajärven, Vimpelin, Alajärven, Kauhavan ja Lapuan – vesistöjen mahdollisuuksia virkistys- ja ammattikalastuksen, matkailun ja elinkeinojen kehittämiseen. Selvityksen keskiössä oli erityisesti Lappajärvi, mutta myös alueen muut vesistöt. Hanke toi esiin, että kalastus kiinnostaa alueella
Valokuitua ja varautumista kylille
Hannes-myrskyn jälkimainingeissa yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat nostaneet päätään kylillä ja taajamissa. Nuoriso- ja kyläseurat, sekä muut kolmannen sektorin toimijat ovat tarjonneet somen välityksellä suojaa, lämpöä ja myös ravintoa pitkien sähkökatkosten piinaamille asukkaille. Nyt viimeistään on huomattu, että yhteisten kokoontumistilojen varustaminen poikkeusolojen varalle on viisasta ja samalla kannattaa ottaa tarkasteluun ajanmukaiset toimintaohjeet ja kouluttautuminen. Jokaisella, pienelläkin