Puuställin häät -perinnenäytelmä tulee ensi-iltaan Ylihärmän nuorisoseuralla 21.3.2025. Näytelmä perustuu vuonna 1868 vietettyihin Härmän häihin ja sen esittämiseen on Ylihärmässä pitkät perinteet. Mukana vuoden 2025 näytelmässä on ennätysmäärä nuoria, jotka ovat projektin myötä innostuneet kansanlauluista ja kansantanssista. Myös näytelmää katsomaan toivotaan erityisesti lapsia ja nuoria, jotta perinnetieto siirtyisi. Projektia tukee Leader Aisaparin rahoittama Kruunuhäät-hanke.
Edellisistä Puuställin häistä yli 20 vuotta
Puuställin häät -näytelmä perustuu Vuokko Kivisaaren alkuperäisideaan Härmän hurjien häiden näytelmäkuvaelmasta, jota esitettiin 1960- ja 1980-luvulla sekä 2000-luvun alussa. Uudistetusta käsikirjoituksesta vastaa Maaria Koivula-Talkkari, joka myös ohjaa nyt nähtävän perinnenäytelmän.
Käsikirjoitusta on uudistettu erityisesti pedagogisesta näkökulmasta, tavoitteena perinteen siirto uusille sukupolville. Puuställin häät on raikas tietoisku historiasta ja sukellus keskelle 1800-luvun härmäläistä elämänmenoa.
Ylihärmäläinen Raili Saari on mukana jo kolmannessa Puuställin häät -näytelmäprojektissa.
”Äitini ohjasi tanhuja ja sai minutkin innostumaan mukaan vuoden 1980 näytelmään. Roolini oli olla kylän nuori ja muistan, että esiintyminen jännitti kovasti. Vuoden 2004 näytelmässä olin pitokokin apulainen. Katoin pöytää ja pääsin tanssimaan polkkaa. Oli mukavaa osallistua näytelmään silloin yhdessä poikani kanssa”, Raili kertoo.
”Tämän vuoden näytelmässä puvustus on aiempia vuosia värikkäämpää ja näyttämökuva on mielestäni erityisen kaunis. Näytelmässä on enemmän tanssia, musiikkia ja vuoropuhelua. Olen saanut elää Puuställin häiden tapahtumia kolmen eri-ikäisen roolihenkilön näkökulmasta – tällä kolmannella kerralla häävieraaksi saapuvana mummana. On hienoa olla mukana siirtämässä perinnettä uusille sukupolville. On ollut ilo todistaa, kuinka erityisesti nuoret näyttelijät ovat innolla mukana”, Raili sanoo.
Näytelmän puvustuksen, rekvisiitan ja lavastuksen on suunnitellut ja toteuttanut tekstiilisuunnittelija Leena Rissa. Paikallista kädentaitokulttuuria on haluttu nostaa esiin mm. tuomalla lavalle nuoren neidon puetettu lutti kapiotekstiileineen.
Näytelmässä kuuluu nuorten ääni
Uutuutena Puuställin häissä on kollektiivisen kertojan rooli, jossa vuorottelee 13 nuorta. Nuorilla on iso vastuu myös laulu- ja kansantanssikohtauksissa. Näytelmäprojektissa mukana oleminen on ollut kaiken ikäisille näyttelijöille oppimisen kokemus ja sukellus menneeseen aikaan.
”Näytelmän myötä olen oppinut paljon kruunuhäistä ja häjyistä”, kertoo Iida Lindgrén.
”Olen oppinut kuinka raakaa ja erilaista elämä oli 1800-luvulla”, jatkaa Eerika Tuominen.
”Kansantanssien ja -laulujen harjoittelu on ollut tosi kivaa ja asutkin ovat hienoja”, lisää Sofia Hautanen.
”On ollut todella hauskaa nauraa ja tanssia tuntikausia viikonloppuisin! En olisi uskonut, että lähtisin vapaaehtoisesti laulamaan ja tanssimaan tanhua lavalle. Tämä on ollut todella erilainen produktio mihin olen tottunut, mutta todella hyvällä lailla”, sanoo Hilja-Maaria Linko.
”Tämä näytelmä on ihan erilainen kun aiemmat, joissa olen ollut mukana. Nyt on päässyt kokemaan, millaista meno oli häjyjen aikaan. Kansantanssit ja -laulut olivat aluksi vaikeita, mutta nyt ne alkavat jo sujua. Ei mikään ihan perusnäytelmä!” summaa Veeti Hippi.
Suurin osa nuorista näyttelijöistä on Järvilakeuden kansalaisopiston teatteritaiteen perusopetuksen opiskelijoita. Yhteensä näyttelijöitä on 30 ikähaitarilla kahdeksanvuotiaasta kuusikymppiseen.
Härmän laulukirja soi pelimanniorkesterin voimin
Puuställin häät -näytelmän kaikki musiikki soitetaan livenä paikan päällä kuusihenkisen pelimanniorkesterin toimesta. Musiikin suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa Satu Lumiaho.
Kaikki laulut ovat peräisin Härmän laulukirjasta ja muukin musiikki on paikallista 1800-luvun kansanmusiikkia. Instrumentteina näytelmässä kuullaan viulua, kontrabassoa ja harmoonia.
”On huikaisevaa seurata soittopaikalta, miten näyttelijät kertovat lavalla oman yhteisönsä ja sukujensa tarinaa. Aito innostus omaan historiaan ja perinteeseen näkyy ja elää lavalla. Ylpeys ja yhteys siihen, mitä olemme olleet, saa tunteet liikkeelle ja välittyy katsojalle. Tätä näytelmää ei kannata jättää väliin”, summaa harmoonia soittava Satu Linko.
Yleisöön toivotaan erityisesti lapsia ja nuoria
Puuställin häät -näytelmää ovat tervetulleita katsomaan kaikki kruunuhääperinteestä, häjyistä ja perinnekulttuurista kiinnostuneet, mutta erityisesti katsomoon toivotaan lapsia ja nuoria. Puuställin häät on myös oiva tilaisuus viedä vaikka lapsenlapset oman kotiseudun perinnekulttuurin äärelle. Lipunhintaa on myös alennettu roimasti kouluryhmille.
Puuställin häät -näytelmäproduktion monitaiteisuuden mahdollistaa Leader Aisaparin rahoittama Kruunuhäät-hanke.
Kruunuhääperinteeseen yhdistyy monta asiaa eteläpohjalaisuudesta: yhteisölliset siirtymäriitit, kansanmusiikki, kansantanssi, perinteiset kädentaidot ja ruokakulttuuri. Tämän perinteen ylläpitäminen, vaaliminen ja alueen asukkaille, erityisesti lapsille ja nuorille tietoon saattaminen on Kruunuhäät-hankeen tärkein tavoite. Hanketta hallinnoi Järvilakeuden kansalaisopisto.
Mitä jos vierailisitte teatteriretken yhteydessä Lankavassa, Iisakki Järvenpään puukkotehtaalla, Kauhavan puukko- ja tekstiilimuseossa ja ruokailisitte Härmän kylpylän monipuolisessa ravintolamaailmassa? Käyntikohdevaihtoehdoista voi rakentaa vapaasti omalle ryhmälle mieluisan kokonaisuuden. Yli 10 hengen ryhmät saavat näytelmän liput alennettuun hintaan.
Puuställin häät -perinnenäytelmää esitetään Ylihärmän nuorisoseuralla (Ylistarontie 94) seuraavasti:
pe 21.3. klo 19,
su 23.3. klo 15 ja 18,
pe 28.3. klo 19,
su 30.3. klo 15 ja 18, pe 4.4. klo 19 ja su 6.4. klo 15 ja 18.
Lisätietoja näytelmästä ja ohjeet lippujen hankintaan: www.yliharmannuorisoseura.fi
Lisätietoja:
Maaria Koivula-Talkkari, Ylihärmän nuorisoseuran puheenjohtaja puh. 040 7615644, maaria.kt@gmail.com
Lähde retkelle Hyypänjokilaaksoon!
Lähde mukaan tutustumaan upeaan Hyypänjokilaaksoon! Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jossa luonnon monimuotoisuus ja kulttuuriperintö kulkevat käsi kädessä. Alue on saanut tunnustusta pitkäjänteisestä maisemanhoidosta ja yhteisöllisestä työstä. Retki tarjoaa käytännön näkökulmia maisemanhoitoon, kulttuuriympäristöihin ja paikalliseen toimintaan sekä antaa ideoita mitä yhdistys- ja yhteisötoiminnalla voidaan tehdä maiseman ja luonnon hyvinvoinnin eteen. Retkellä oppaana toimii Hyyppäläinen Mikko Rotola-Pukkila! Retken aikana koemme monipuolisen kattauksen paikallista
Vieraslajitorjuntaa Alajärven Luoma-aholla
Vieraslajien torjuntapäivä lauantaina 13.6.2026 klo 9.00 alkaen os.: Luomantie 100, 62830 Luoma-aho Tule mukaan vieraslajien torjuntapäivään Luoma-aholle. Luoma-ahon kyläyhdistys yhdessä Leader Aisaparin, Alajärven kaupungin ja Elinvoimakeskuksen kanssa toteuttavat vieraslajien torjuntapäivän Luoma-ahon kylällä. Tapahtuma on yksi monista Avoimet kylät tapahtumista Suomessa ja osoittaa miten yhteistyöllä kylillä saadaan vaikuttavia tuloksia aikaan. Alajärven kaupunki hoitaa tapahtumaan roskalavan, jätesäkkejä ja suojahansikkaita
Vieraslajitorjuntaa Lappajärven Aholassa
Vieraslajitorjuntaa Lappajärvellä tiistaina 9.6.2026 klo 10.00 alkaen os.: Aholantie 141, 62630 Lappajärvi Tule mukaan jättipalsamin torjuntatalkoisiin Lappajärven Aholan kylään. Jättipalsami on Suomessa haitallinen vieraslaji – eli kasvi, joka ei kuulu luontoomme ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Jättipalsami syrjäyttää tehokkaasti kotoperäisiä kasveja ja muodostaa tiheitä kasvustoja. Tapahtumassa käydään lyhyesti läpi vieraslajitorjunnan teoriaa ja osallistutaan porukalla maastossa
Vieraslajitorjuntaa ja lupiinityöpaja
Infoa vieraslajitorjunnasta / työpaja torstaina 11.6.2026 klo 16.30 alkaen os.: Kauppatie 89, 62200 Kauhava Tervetuloa mukaan työpajaan, jossa yhdistyvät luonnonhoito ja käsityö! Osana Kauhavan kädentaitoviikkoa järjestetään Kauhavalla työpaja, jossa perehdytään vieraslajitorjuntaan ja opitaan, miten lupiinia voidaan hyödyntää lankojen värjäyksessä. Työpajassa saat käytännön vinkkejä vieraslajien tunnistamiseen ja torjuntaan sekä pääset tutustumaan luonnonvärjäyksen mahdollisuuksiin lupiinin avulla. Tapahtuma toteutetaan
Aisapari palkitsi intoilijoita
Aisaparin kevätkokouksessa palkittiin perinteisen tavan mukaan jälleen Vuoden intoilijat ja intoilut. Kevätkokous pidettiin Alajärvellä HUB25:ssä ja puheenjohtajana toimi Jouko Etula. Kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja toiminakertomus, johon voi tutustua linkissä. Intoilija ja Intoilu -tunnustukset nostavat esiin paikallisuuden, yhteisöllisyyden ja luovuuden voiman. Huomionosoituksen saajia yhdistää into kehittää omaa aluettaan – toinen yritystoiminnan kautta, toinen yhteisöllisen toiminnan avulla.
Kompostointi kannattaa
Kompostointi on tehokas tapa muuttaa biojäte ja puutarhajäte ravinteikkaaksi mullaksi, mikä vähentää jätehuoltokustannuksia ja on näin ympäristöystävällistä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole sekajätteessä. Kompostoinnin perusteet: Mitä kompostoida: Ruoantähteet, kahvinporot, hedelmien kuoret, puutarhajäte ja puunlehdet. Mitä ei kompostoida: Muovi, lasi, metalli, nahka, myrkylliset aineet, tuhka, tupakantumpit. Sijainti: Elintarvikekompostorin on oltava haittaeläinsuojattu, ja